Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Mepeillä ristiriitaisia arvioita Suomen asemasta EU:ssa – Pohjoismaat ja Saksa suosituimmat kumppanit

Yle Uutinen 28.7.2020
Pisteet
72
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kokoaa europarlamentaarikkojen näkemyksiä Suomen EU-asemasta, mutta painottaa rakenteellisesti opposition kritiikkiä hallituksen neuvottelutaktiikkaa kohtaan. Lukijalle välittyy kuva hallituksen epäonnistuneesta tai epäselvästä EU-linjasta, vaikka jutussa on mukana myös hallituspuolueiden edustajien puolustavia puheenvuoroja.

Uutinen Yle Pekka Kinnunen · 28.7.2020 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee EU-politiikkaa poliitikkojen näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta opposition kritiikki hallitusta kohtaan on saanut näkyvän roolin ja voimakkaampia ilmaisumuotoja (esim. 'tylyttää', 'puhkuu').

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli antaa äänen sekä hallituksen että opposition edustajille. Vaikka opposition kritiikki on saanut tilaa, se on tyypillistä poliittista uutisointia, eikä artikkeli asetu selkeästi kummankaan puolelle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Opposition kritiikki hallituksen EU-politiikkaa kohtaan

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus EU:n elvytyspaketin sisällöstä ja Suomen neuvottelutavoitteista puuttuu. — Lukija ei saa riittävää pohjatietoa arvioidakseen, oliko kritiikki hallituksen neuvottelutaktiikasta perusteltua.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Epäluottamus
Turhautuminen / pettymys

Opposition edustajien turhautuminen hallituksen EU-linjaan.

Epäluottamus

Epäluottamus hallituksen kykyyn ajaa Suomen etua.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja verbejä kuvaamaan opposition kritiikkiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen ja opposition välinen vastakkainasettelu EU-politiikassa.

Tunnevetoaminen on osa poliittista keskustelua ja sitaatteja, joissa mepit arvioivat hallituksen toimintaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin sisältöä oikein.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa meppien erilaisia arvioita ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 25/100

Selkeä jako hallituksen ja opposition välillä, mutta ei dehumanisoivaa.

Populismi: 30/100

Sisältää populistisia elementtejä opposition puheenvuoroissa (esim. 'varpusesta ei ole tuomariksi').

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki haastatellut mepit ovat saaneet esittää oman näkemyksensä.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
  • JO 7: Useita eri puolueiden edustajia haastateltu.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu ja monipuolisesti edustettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Ylen omaan kyselyyn mepeille.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee poliittista keskustelua seuraavia lukijoita tarjoamalla katsauksen meppien näkemyksiin, mutta kehystys nostaa esiin erityisesti opposition kritiikin hallituksen EU-politiikkaa kohtaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen EU-aseman muutos on keskeinen mittari hallituksen onnistumiselle. ”Suomen asema on koronakevään ja sitä seuranneen rahoituskeskustelun seurauksena nyt hiukan heikentynyt”
Kuka saa äänen Opposition edustajat (Sarvamaa, Hakkarainen) saavat tilaa esittää suoraa kritiikkiä hallituksen taktiikasta, kun taas hallituspuolueiden edustajien näkemykset keskittyvät enemmän yleiseen EU-yhteistyöhön. ”Sarvamaa tylyttää, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) taktiikka huippukokouksessa oli kunnianhimoinen, mutta ei mennyt ihan nappiin.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli kokoaa europarlamentaarikkojen näkemyksiä Suomen EU-asemasta, mutta painottaa rakenteellisesti opposition kritiikkiä hallituksen neuvottelutaktiikkaa kohtaan. Lukijalle välittyy kuva hallituksen epäonnistuneesta tai epäselvästä EU-linjasta, vaikka jutussa on mukana myös hallituspuolueiden edustajien puolustavia puheenvuoroja.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin valinnat nostaa esiin Hakkaraisen ja Sarvamaan kriittiset kommentit hallituksen EU-linjasta vaikuttavat ohjaavan lukijaa tulkitsemaan hallituksen neuvottelutuloksen heikkona, vaikka jutussa on myös tasapainottavia ääniä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Petri Sarvamaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pekka Kinnunen muut analyysit →
Petri Sarvamaa Sirpa Pietikäinen Teuvo Hakkarainen Heidi Hautala Euroopan unioni politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • europarlamentaarikot
  • politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Miapetra Kumpula-Natri
  • suomalaiset poliitikot
  • Nils Torvalds
  • Alviina Alametsä
  • Elsi Katainen

Tiedot tästä analyysistä

Valtaosa suomalaisista Euroopan parlamentin jäsenistä [...904 sanaa...] Keskustelu tästä aiheesta on päättynyt.

Sisältö haettu
12.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →