Analyysi artikkelista: Häiriköinti | Tietosuojavaltuutettu ottaa tubettaja Kotkamiehen videot syyniin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small65
- Gemini 3.1 Flash Lite65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small55
- Gemini 3.1 Flash Lite60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Juttu kehystää asian ensisijaisesti tietosuojan ja yksityishenkilöiden oikeuksien näkökulmasta: lukijalle jää vaikutelma, että ongelma ei ole vain “häiriköinti”, vaan henkilötietojen käsittely ilman suostumusta ja läpinäkyvyyttä. Samalla tekstissä viitataan siihen, että poliisi ja muut tahot ovat olleet keskustelun kohteena, mutta varsinainen vastine ja menettelyjen tilanne jää lukijalle osin auki.
Juttu kertoo, että tietosuojavaltuutettu on käynnistänyt oma-aloitteisen selvityksen Kotkamiehen videoista ja selvittää erityisesti henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta sekä sitä, onko kuvatuilla ollut mahdollisuus pyytää tietojen poistamista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on uutismainen ja keskittyy viranomaisen selvitykseen, mutta se käyttää jo otsikossa ja leipätekstissä latautunutta kehystä (“häiriköinti”, “piinaavia”, “salakuvattu”) ja kuvaa tekijän toimintaa voimakkaasti. Lisäksi vastineen tai tekijän oman selityksen puute näkyy voice-jakaumassa, vaikka viranomaisen menettely on kuvattu. Rakenteessa on jonkin verran kontekstia (HS:n aiempi kolumni, Puuilo ja Poliisihallitus), mutta varsinaista tasapainottavaa kuulemista ei tässä katkelmassa tehdä.
Kehystys nojaa ensisijaisesti tietosuojan ja yksityisyyden valvontaan, ei ideologiseen kiistaan. Vahtikoira-asetelma (viranomaisen selvitys) on läsnä, ja vaikka rikosprosessista viitataan, artikkeli ei rakenna selkeää ideologista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisen tietosuojanäkökulma ja kuvattujen henkilöiden oikeudet korostuvat.
- Kotkamiehen tekijän näkökulma ei tule esiin tässä tekstissä suoraan.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kotkamiehen tekijän oma perustelu tai oikeudellinen/tekninen näkökulma henkilötietojen käsittelyyn ja siihen, miten hän katsoo oikeuksien toteutuvan, puuttuu tässä katkelmassa. — Ilman vastinetta lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, miten lainmukaisuus arvioidaan ja millä perusteilla tekijä mahdollisesti puolustaa toimintaansa.
- Todistusaineisto Artikkelissa ei esitetä konkreettista aineistoa tai esimerkkejä siitä, miten videoissa henkilötietoja käsitellään (esim. tunnistettavuuden aste, informointitapa tai poistopyyntöjen käytännöt). — Ilman näyttöä lukija ei pysty arvioimaan, mihin selvityksen yksityiskohdat käytännössä kohdistuvat.
- Seuraukset Mahdollisten jatkotoimenpiteiden seurauksia (esim. mitä tapahtuu, jos rikkomus todetaan) ei kuvata tässä katkelmassa. — Lukija jää odottamaan, mitä selvityksestä voi käytännössä seurata ja miten se vaikuttaa kuvatuilla henkilöillä tai tekijän toimintaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kohdistuu siihen, että ulkopuolisia henkilöitä on kuvattu ja julkaistu ilman heidän oikeuksiensa toteutumista.
Tekijän toimintaa kuvataan moraalisesti kielteisesti (piinaaminen, provosointi, salakuvattu), mikä herättää paheksuntaa.
Viittaus siihen, ettei esitutkintaa ole aloitettu kymmenistä rikosilmoituksista huolimatta, voi lisätä epäluottamusta prosessin toimivuuteen.
Leipätekstissä käytetään voimakkaita sanavalintoja tekijän toiminnasta, kuten “piinaavia” ja “salakuvattu”, mikä ohjaa lukijan tunnetulkintaa jo ennen varsinaista selvityksen sisältöä.
Teksti rakentaa jännitteen häiriköinnin ja viranomaisvalvonnan välille ja tuo taustalle myös rikosprosessin, jolloin asia näyttäytyy konfliktina usean toimijan välillä.
Tässä katkelmassa ei ole selkeitä tunnepitoisia suoria lainauksia, mutta viranomaisen ja muiden toimijoiden rooli kuvataan tavalla, joka tukee paheksuvaa kehystä.
Tunnevetoaminen syntyy pääosin latautuneesta sanastosta ja konfliktikehyksestä, ei niinkään yksittäisistä dramaattisista yksityiskohdista tai tunnepitoisista sitaateista. Koska kyse on yksityisyyden ja henkilötietojen loukkaamiseen kytkeytyvästä menettelystä, huoli ja paheksunta ovat ymmärrettäviä, mutta ne myös ohjaavat lukijan tulkintaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisältöä: “Tietosuojavaltuutettu ottaa tubettaja Kotkamiehen videot syyniin”. Sisällössä todetaan: “Tietosuojavaltuutettu on aloittanut oma-aloitteisen selvityksen sosiaalisen median sisällöntuottaja Kotkamiehen julkaisemista videoista”.
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small50
- Gemini 3.1 Flash Lite40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Tietosuojavaltuutettu ottaa tubettaja Kotkamiehen videot syyniin -kehys on informatiivinen, mutta “häiriköinti” sanavalinta tekee siitä jännitteisen.
Otsikko käyttää latautunutta kehystä “Häiriköinti” ja yhdistää sen viranomaisvalvontaan: “Häiriköinti | Tietosuojavaltuutettu ottaa tubettaja Kotkamiehen videot syyniin”.
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Teksti rakentaa konfliktikehystä tekijän ja kuvattujen oikeuksien välille, ja käyttää latautunutta kuvausta: “piinaavia piilokameravideoita” sekä “salakuvattu ja julkaistu”.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Kansa–eliitti-asetelmaa ei rakenneta läpi jutun; asetelma on viranomaisvalvonta ja yksityisyyden suoja, ei “kansan tahto vs eliitti”.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tekijä (Kotkamies/Dani Söderblom) mainitaan selvityspyynnön kohteena, mutta hänen näkökulmaansa ei esitetä tässä katkelmassa. Mahdollinen vastine olisi voinut liittyä siihen, miten hän perustelee henkilötietojen käsittelyn ja informoinnin sekä poistopyyntöjen toteutumisen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Artikkeli pyrkii totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen kuvaamalla viranomaisen selvityksen kohteet ja menettelyn.
- JO 10: Selvityspyynnön lähettämisen ajankohta ja selvityksen kysymykset on attribuoitu tietosuojavaltuutetulle.
- JO 15: Otsikko ja ingressi ovat sisällöllisesti yhteydessä: viranomainen ottaa Kotkamiehen videot syyniin.
Heikkoudet
- JO 11: Tekstissä on voimakkaasti latautunutta kuvausta tekijän toiminnasta (“piinaavia”, “salakuvattu”), mikä voi vaikeuttaa tosiasioiden ja arvottavan sävyn erottamista.
- JO 12: Kiistanalaisessa asetelmassa (rikosilmoitukset, esitutkinnan tilanne) lähdekritiikki ja taustoitus jäävät tässä katkelmassa ohueksi.
- JO 21: Jos tekijää tai muita keskeisiä toimijoita kritisoidaan, samanaikainen kuuleminen ei näy tässä tekstissä.
6 Omaperäisyys
Aihe on uutisraportointia viranomaismenettelystä, eikä siinä ole erityistä uutta tutkimuksellista tai poikkeuksellista aineistokärkiä tässä katkelmassa.
7 Rivien välistä
Juttu kehystää asian ensisijaisesti tietosuojan ja yksityishenkilöiden oikeuksien näkökulmasta: lukijalle jää vaikutelma, että ongelma ei ole vain “häiriköinti”, vaan henkilötietojen käsittely ilman suostumusta ja läpinäkyvyyttä. Samalla tekstissä viitataan siihen, että poliisi ja muut tahot ovat olleet keskustelun kohteena, mutta varsinainen vastine ja menettelyjen tilanne jää lukijalle osin auki.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Tekijän toimintaa kuvataan voimakkaasti kielteisin sanavalinnoin (“piinaavia”, “salakuvattu”, “provosoinut”), mikä vahvistaa paheksuvaa kehystä.
Tietosuojalainsäädännön noudattamisen ja oikeuksien toteutumisen tarkastelu toistuu useissa selvityksen yksityiskohdissa, mikä korostaa valvontakehystä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →