Analyysi artikkelista: Lukijalta: Runttaus on maan tapa suomalaisessa politiikassa ja johtamisessa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini82
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kirjoittaja maalaa suomalaisesta poliittisesta historiasta synkän kuvan, jossa päätöksenteko on ollut jatkuvaa kansalaisten yli kävelemistä ja epäonnistuneita pakkojärjestelmiä. Lukijalle jää vaikutelma, että suomalainen poliittinen kulttuuri on luonnostaan autoritaarista ja tehotonta verrattuna naapurimaiden keskustelevaan malliin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKirjoitus on mielipidekirjoitus, jossa on vahva ideologinen kehys. Se valikoi historiallisia tapahtumia tukemaan väitettä 'runttaamisesta' ja jättää huomioimatta mahdolliset onnistumiset tai vaihtoehtoiset tulkinnat.
Kirjoittaja edustaa työnantajapuolen näkökulmaa ja kritisoi keskitettyä sopimusjärjestelmää sekä valtion vahvaa roolia taloudessa, mikä kallistuu oikeistolaiseen markkinaliberaaliin ajatteluun.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Keskitetyn sopimusjärjestelmän ja ylhäältä ohjatun politiikan kritiikki
Kritisoidut tahot
- Sanna Marinin hallitus
- Juha Sipilän hallitus
- Raimo Sailas
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Poliittisten päätösten taustoja ja neuvotteluprosesseja ei avata. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi päätöksiä on tehty tietyllä tavalla.
- Vastakkainen näkökulma Konsensuspolitiikan mahdolliset hyödyt tai onnistumiset puuttuvat. — Kuva suomalaisesta politiikasta jää yksipuolisen negatiiviseksi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja ilmaisee turhautumista suomalaiseen poliittiseen johtamiskulttuuriin.
Moraalinen paheksunta suomalaista 'runttauskulttuuria' kohtaan.
Sanoja kuten 'runttaus', 'kivikova ydin' ja 'aasialaisin valtio' käytetään luomaan negatiivinen mielikuva.
Käytetään historiallisia esimerkkejä tukemaan väitettä jatkuvasta epäonnistumisesta.
Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle, mutta se on tässä tapauksessa vahvasti manipuloivaa, koska se esittää monimutkaiset poliittiset prosessit pelkkänä 'runttaamisena'.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin pääteemaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on provokatiivinen, mutta kuvaa tekstin sisältöä.
Sana 'Runttaus' on latautunut ja kuvaa väkivaltaista tai pakottavaa toimintaa politiikassa.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti luo vastakkainasettelun 'runttaavan' Suomen ja 'diskuteeraavan' Ruotsin välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Teksti käyttää anti-elitististä kehystä, jossa poliittinen eliitti toimii kansalaisten tahdon vastaisesti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, jossa esitetty kritiikki on yhteiskunnallista arviointia, ei henkilökohtainen hyökkäys, joka vaatisi välitöntä vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipidekirjoitus on selkeästi kirjoittajan oma näkemys, ei uutinen.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikko ja ingressi lataavat tekstin vahvasti, mutta sisältö on hyvin valikoivaa.
6 Omaperäisyys
Aihe on tuttu, mutta kirjoittajan tausta tuo siihen tiettyä painoarvoa.
7 Rivien välistä
Kirjoittaja maalaa suomalaisesta poliittisesta historiasta synkän kuvan, jossa päätöksenteko on ollut jatkuvaa kansalaisten yli kävelemistä ja epäonnistuneita pakkojärjestelmiä. Lukijalle jää vaikutelma, että suomalainen poliittinen kulttuuri on luonnostaan autoritaarista ja tehotonta verrattuna naapurimaiden keskustelevaan malliin.
Kirjoittaja on entinen työnantajaliiton neuvottelujohtaja, mikä selittää kriittisen suhtautumisen keskitettyyn sopimusjärjestelmään ja 'yleiseen linjaan', jota hän pitää epäonnistuneena.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Termi 'runttaus' toistuu läpi tekstin luomassa negatiivista kehystä.
Suomi esitetään 'runttaavana' ja Ruotsi 'diskuteeraavana', mikä on yksinkertaistava vastakkainasettelu.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini52
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Kirjoittaja viittaa työttömyyden nousuun, mikä on tilastollisesti tarkistettavissa, mutta se ei ole tekstin ydinargumentti.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen työttömyyshistoria
- sopimusjärjestelmien vaikutukset
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →