Analyysi artikkelista: Mies jakoi pikkutytölle rasistisen tarran junassa – sivullinen äiti puuttui tilanteeseen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin lapsiin kohdistuvan rasismin ja korostaa sivullisten puuttumisen tärkeyttä. Se normalisoi ajatusta, että rasismi on yhteiskunnallinen turvallisuusuhka, jota vastaan jokaisen tulisi toimia.
Artikkeli raportoi yksittäisestä häiriötilanteesta ja käyttää sitä ponnahduslautana laajempaan keskusteluun lapsiin kohdistuvasta rasismista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se keskittyy vain rasismin vastustamiseen ja uhriutumisen kuvaamiseen. Vaikka aihe on vakava, jutun kehystys on vahvasti moraalinen ja ohjaa lukijaa tuomitsemaan toiminnan ilman vastapuolen näkökulmaa.
Artikkeli käsittelee rasismin vastaista työtä, mikä on yleisesti hyväksytty yhteiskunnallinen arvo. Vaikka kehystys on moraalinen, se ei edusta selkeää puoluepoliittista kantaa, vaan pikemminkin yleistä yhdenvertaisuusajattelua.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Lapsiin kohdistuvan rasismin vakavuus
- Sivullisen puuttumisen välttämättömyys
Kritisoidut tahot
- Sinimusta liike
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Tapahtumien toisen osapuolen näkemystä ei ole esitetty. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumien kulusta.
- Tausta Tarran sisältöä tai kyseisen liikkeen poliittista taustaa ei avata. — Lukija ei voi arvioida tarran luonnetta itse.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli lasten turvallisuudesta ja rasismin yleistymisestä.
Moraalinen paheksunta rasistista toimintaa kohtaan.
Sanojen kuten 'rasistinen' ja 'vihapuhe' käyttö.
Yksittäinen junatapahtuma yleistyksen tukena.
Tunnevetoaminen on perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi, mutta se ohjaa lukijaa vahvasti moraaliseen tuomioon.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää tunteisiin vetoavaa asetelmaa.
Sana 'rasistinen' lataa otsikon vahvasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua 'meidän lasten turvallisuuden' ja 'rasististen toimijoiden' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli vetoaa kansalaisten yhteiseen rasismin vastustamiseen, mutta ei sisällä vahvaa kansa vs. eliitti -asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tarran antanutta miestä ei ole kuultu, eikä hänelle ole varattu tilaisuutta vastata syytöksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Juliana Musto) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (syytettyä miestä ei ole tavoitettu tai kuultu).
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu (tapahtumien yksityiskohtia ei ole varmistettu).
6 Omaperäisyys
Juttu perustuu yksittäiseen silminnäkijähavaintoon ja asiantuntijakommenttiin, mikä on tyypillistä uutisointia.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin lapsiin kohdistuvan rasismin ja korostaa sivullisten puuttumisen tärkeyttä. Se normalisoi ajatusta, että rasismi on yhteiskunnallinen turvallisuusuhka, jota vastaan jokaisen tulisi toimia. Lukijalle välittyy kuva, että rasismi on yleistymässä ja että siihen puuttuminen on moraalinen velvollisuus.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin kyseisen liikkeen poliittista ohjelmaa tai tarran sisältöä, vaan se jätetään lukijan tulkittavaksi rasistiseksi symboliksi. Tämä vahvistaa jutun moraalista kehystä, jossa toiminnan luonne on itsestäänselvyys.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvasti latautuneita termejä ilman tarkempaa määrittelyä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →