Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yle selvitti: Näiden sote-järjestöjen tuet ovat pudonneet eniten

Yle Uutinen 29.4.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa äänen järjestöille, joiden rahoitus on leikkausten ja hallinnollisten muutosten myötä vähentynyt, ja luo kuvan laajamittaisesta rahoituksen supistumisesta. Vaikka jutussa mainitaan leikkausten syyksi myös hallinnolliset puutteet ja toiminnan siirtyminen julkiselle sektorille, lukijalle välittyy ensisijaisesti huoli järjestöjen tarjoamien palveluiden jatkuvuudesta ja hallituksen leikkauspolitiikan vaikutuksista.

Uutinen Yle Nanna Särkkä · 29.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee järjestöjen rahoitusrakennetta ja sen muutoksia hallituskauden aikana.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta kehystää rahoituksen vähenemisen vahvasti hallituksen leikkauspolitiikan kautta. Vaikka vastapuolen (ministeriö) näkemyksiä on mukana, järjestöjen ääni ja huoli dominoivat kokonaiskuvaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi leikkauksista, jotka ovat hallituksen politiikkaa. Vaikka se antaa äänen järjestöille, se tuo esiin myös ministeriön ja STEAn perustelut leikkauksille, mikä pitää kokonaiskuvan tasapainoisena.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Järjestöjen huoli rahoituksen vähenemisestä
  • Hallituksen leikkausten vaikutukset

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva siitä, miten järjestöjen rahoitus on kehittynyt pidemmällä aikavälillä kuin vain vaalikauden alusta. — Auttaisi ymmärtämään, onko kyseessä poikkeuksellinen leikkaus vai paluu aiempaan tasoon.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli järjestöjen toiminnan jatkuvuudesta ja haavoittuvien ryhmien palveluiden turvaamisesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetelma hallituksen leikkausten ja järjestöjen toiminnan välillä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu järjestöjen todelliseen huoleen rahoituksen loppumisesta, mikä on uutisen kannalta relevanttia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa listataan avustuksia menettäneet järjestöt.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja lupaa listauksen, joka löytyy jutusta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee jutun sisältöä ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli on asiallinen raportti, eikä sisällä vastakkainasettelua lietsovaa kieltä.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita; se keskittyy tekniseen ja taloudelliseen raportointiin.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ministeri Rydmanin näkemys on tuotu esiin, ja järjestöillä on ollut mahdollisuus kommentoida tilannettaan.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli perustuu STEAn avoimeen dataan.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja data on avointa.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on hyödyllinen kooste STEAn avustusdatasta, joka on julkista mutta vaatii analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee järjestötoimijoita ja sote-palveluiden käyttäjiä: artikkeli nostaa esiin leikkausten konkreettiset vaikutukset ja rahoituksen epävarmuuden, mikä antaa järjestöille mahdollisuuden viestiä toimintansa vaarantumisesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että järjestöjen saaman rahoituksen väheneminen on ensisijaisesti uutisaiheena merkittävä leikkausten seurauksena. ”Hallitus on leikannut sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta eli avustuksia jo 190 miljoonaa euroa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu kohdistetaan hallitukseen, mutta järjestöjen rahoituksen muutosten syyt jäävät osin epäselviksi passiivimuotojen ja yleisten selitysten taakse. ”Leikkauksia on kohdistettu uusiin investointeihin ja hankkeisiin, eikä niitä ole aloitettu.”
Kuka saa äänen Järjestöjen ääni kuuluu vahvasti, kun taas ministeriön näkökulma rajoittuu lyhyisiin sitaatteihin ja STEAn teknisiin selityksiin. ”Järjestöt vahvistavat Ylelle, että uusiin hankkeisiin ei ole myönnetty rahaa.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli antaa äänen järjestöille, joiden rahoitus on leikkausten ja hallinnollisten muutosten myötä vähentynyt, ja luo kuvan laajamittaisesta rahoituksen supistumisesta. Vaikka jutussa mainitaan leikkausten syyksi myös hallinnolliset puutteet ja toiminnan siirtyminen julkiselle sektorille, lukijalle välittyy ensisijaisesti huoli järjestöjen tarjoamien palveluiden jatkuvuudesta ja hallituksen leikkauspolitiikan vaikutuksista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko järjestöjen rahoituksen pieneneminen osittain luonnollista hankkeiden päättymistä, jota artikkeli kuitenkin kehystää vahvasti hallituksen leikkauspolitiikan kautta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 100/100, 2 tilastoaihetta
100/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli rakentuu täysin STEAn avustusdatan varaan, joten tilastollinen tarkkuus on jutun ydin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • STEA-avustusten kehitys 2023-2026
  • Sote-järjestöjen rahoitusleikkaukset

Suositellut lähteet

  • STEA
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Kaisa Juuso laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nanna Särkkä muut analyysit →
Kaisa Juuso Mieli ry wille rydman STEA Y-Säätiö politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • sosiaali- ja terveysjärjestöt
  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Orpon hallitus
  • Yle Uutiset somenostot

Tiedot tästä analyysistä

Muun muassa Y-Säätiön, Diakonissalaitoksen ja [...1399 sanaa...] päättää kohteet seuraavan vuoden alkupuolella.

Sisältö haettu
4.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →