Analyysi artikkelista: Järjestöavustuksista ei ole sopua hallituksessa – Rydmanin mielestä ministeri voi linjata, Orpon mielestä ei
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini45
- Grok 4.325
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini86
- Grok 4.395
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin hallituksen sisäisen erimielisyyden ministeri Rydmanin toimivallasta, mikä normalisoi kuvan hallituksesta, jonka jäsenet toimivat toisistaan poikkeavilla tavoilla. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministerin yksittäinen linjaus haastaa pääministerin auktoriteetin, samalla kun järjestöjen (Soste) taloudelliset vaikeudet jäävät poliittisen kiistan varjoon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen uutinen, mutta painottaa hallituksen sisäistä poliittista kiistaa järjestöjen taloudellisten ongelmien kustannuksella. Tasapaino on muodollinen, mutta hallituksen sisäiset äänet hallitsevat narratiivia.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä erimielisyydestä neutraalisti. Lukijan ajatus ei taivu selvästi vasemmalle tai oikealle, vaan artikkeli keskittyy hallitusprosessin kuvaamiseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Hallituksen sisäinen valtataistelu
- Ministerin toimivallan rajat
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta STEA-avustusten kriteerien tiukentumisen tarkemmat syyt ja taustat jäävät vähälle huomiolle. — Lukija ei saa riittävää kuvaa siitä, miksi kriteereitä on tarpeen tiukentaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli järjestöjen tulevaisuudesta ja rahoituksen epävarmuudesta.
Poliittinen epäluottamus ministeriä kohtaan.
Hallituksen sisäinen erimielisyys ja epäluottamuslauseet luovat jännitteisen kehyksen.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy ensisijaisesti poliittiseen konfliktiin, mikä on uutisaiheen luonteeseen nähden perusteltua.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Grok 4.315
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää poliittisen konfliktin ytimen.
Otsikko kuvaa hallituksen sisäistä erimielisyyttä neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini38
- Grok 4.330
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa hallituksen sisäistä erimielisyyttä, mutta ei demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Grok 4.35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistista kieltä tai kansa-eliitti-vastakkainasettelua.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Wille Rydmanin ja Petteri Orpon näkemykset on tuotu esiin suorilla lainauksilla tai referoinneilla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
- JO 10: Lähteet on nimetty ja niiden roolit selkeytetty.
- JO 21: Vastapuolia on kuultu ja heidän näkemyksensä on tuotu esiin.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti ajankohtaisesta poliittisesta tapahtumasta.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin hallituksen sisäisen erimielisyyden ministeri Rydmanin toimivallasta, mikä normalisoi kuvan hallituksesta, jonka jäsenet toimivat toisistaan poikkeavilla tavoilla. Lukijalle välittyy kuva, jossa ministerin yksittäinen linjaus haastaa pääministerin auktoriteetin, samalla kun järjestöjen (Soste) taloudelliset vaikeudet jäävät poliittisen kiistan varjoon.
Herää kysymys, onko järjestöjen (Soste) tilanne nostettu mukaan vain poliittisen kiistan välineeksi, sillä artikkelin painopiste siirtyy nopeasti järjestöjen taloushuolista hallituksen sisäiseen äänestysasetelmaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →