Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäläisbiologi syyttää Suomea sikaruton leviämisestä

Ilta-Sanomat Uutinen 4.9.2026
Pisteet
36
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna42
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin venäläisen biologin kritiikin Suomen sikaruttotoimia kohtaan, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko kyseessä asiantuntija-arvio vai Venäjän valtion uutistoimiston kautta välitetty propagandistinen syytös. Suomen viranomaisten toimet esitetään passiivisina tai virheellisinä, kun taas haastateltavan näkemys saa hallita uutisen kehystä.

Artikkeli raportoi venäläisen syytöksen Suomea kohtaan, mutta jättää sen vaille suomalaista asiantuntijakommenttia, mikä tekee siitä epätasapainoisen.

Uutinen Ilta-Sanomat Anna Nuutinen · 4.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee Suomen toimia ulkopuolisen, venäläisen näkökulman kautta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, koska se antaa venäläiselle syytökselle laajan tilan ilman vastapuolen kommentointia. Vaikka uutinen raportoi tapahtumat, valittu kehys ja lähteistys painottavat syytöstä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi ulkopuolisen syytöksen, eikä se suoraan edusta suomalaista poliittista kantaa. Se on kuitenkin rakenteellisesti epätasapainoinen, mikä kallistaa sen kohti kriittistä kehystä ilman vastapainoa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäläisen biologin kritiikki Suomen viranomaistoimia kohtaan

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Suomen viranomaisten näkemys ja perustelut aidan rakentamiselle puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa tilanteesta, jos vain syyttäjä pääsee ääneen.
  • Tausta Taustatietoa siitä, miksi aita on rakennettu ja mitä asiantuntijat yleisesti ajattelevat sikaruton torjunnasta. — Ilman kontekstia syytökset näyttävät painavammilta kuin ne ehkä ovat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli kylvää epäluottamusta Suomen viranomaisten toimintaa kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen 'syyttää' ja 'ansassa' käyttö luo negatiivista tunnelmaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Suomen ja Venäjän välinen vastakkainasettelu taudin torjunnassa.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se antaa syytöksille tilaa ilman faktapohjaista vastapainoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 65/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa biologi syyttää Suomea.

Klikkihoukutus: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on kärjistävä ja nostaa esiin syytöksen, mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'syyttää' luo heti vastakkainasettelun Suomen ja venäläisen lähteen välille.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua Suomen ja venäläisen lähteen välille.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna12
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'suomalaiset' (viranomaiset) epäonnistuvat.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen viranomaisia (Ruokavirasto, Rajavartiolaitos) ei ole kuultu syytösten osalta.

5 JSN-arvio 30/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Tass) on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Suomen viranomaisille ei ole annettu mahdollisuutta vastata syytöksiin.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu; venäläisen valtion uutistoimiston väitteitä ei kyseenalaisteta tai kontekstoida.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan venäläisen uutistoimiston välittämään sisältöön.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee venäläistä narratiivia, jossa Suomen viranomaistoimet esitetään epäonnistuneina ja syyllisinä taudin leviämiseen.
Pelissä Suomen tautitorjunnan uskottavuus vs. ulkopuolinen kritiikki. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, antaen tilaa venäläiselle syytökselle ilman suomalaisten viranomaisten vasta-argumentteja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että haastateltavan väitteet ovat varteenotettava näkökulma, vaikka ne tulevat Venäjän valtion uutistoimistolta. ”Venäläinen biologi ja mediapersoona Pavel Glazkov syytti torstaina Suomea afrikkalaisen sikaruton leviämisestä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Suomen viranomaisten toiminta kehystetään passiivisesti tai virheelliseksi, kun taas haastateltava esitetään aktiivisena analysoijana. ”Suomalaiset tukkivat kulkureitin, ja virus levisi syvemmälle Suomeen.”
Kuka saa äänen Haastateltava saa suoran äänen ja tilaa esittää syytöksiä, kun taas Suomen viranomaisten näkemykset esitetään vain referoituina faktoina. ”– Suomalaiset tukkivat kulkureitin, ja virus levisi syvemmälle Suomeen. Heidän olisi pitänyt sopeutua tähän luonnolliseen muuttoliikkeeseen”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin venäläisen biologin kritiikin Suomen sikaruttotoimia kohtaan, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko kyseessä asiantuntija-arvio vai Venäjän valtion uutistoimiston kautta välitetty propagandistinen syytös. Suomen viranomaisten toimet esitetään passiivisina tai virheellisinä, kun taas haastateltavan näkemys saa hallita uutisen kehystä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi Ilta-Sanomat on valinnut uutisoida nimenomaan Tassin kautta välitetyn syytöksen ilman, että haastatteluun on haettu kommenttia Ruokavirastolta tai muulta suomalaiselta asiantuntijalta, mikä vahvistaa syytöksen painoarvoa lukijan silmissä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja syytöksiä ilman kontekstia.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 43/100, 1 tilastoaihetta
43/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee tautitapausten määrää ja leviämistä, mikä vaatisi virallista vahvistusta Ruokavirastolta.

  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small50

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomessa

Suositellut lähteet

  • Ruokavirasto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen kotimaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anna Nuutinen muut analyysit →
kotimaa politiikka Pavel Glazkov Tass Ruokavirasto Rajavartiolaitos Virolahti Pyhtää
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Pavel Glazkovin mukaan suomalaiset toimivat [...194 sanaa...] vahvistettu 36 afrikkalaisen sikaruton tartuntatapausta.

Sisältö haettu
8.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →