Analyysi artikkelista: Kommentti: Kuka Suomessa maksaa tutkinnosta 100 000 euroa? – Erittäin hyvä kysymys
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli esittää hallituksen maksullisen tutkintokoulutuksen hankkeen huonosti valmisteltuna ja tarpeettomana poukkoiluna. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka tekee ideologisia tai hätiköityjä päätöksiä ilman sidosryhmien kuulemista, samalla kun yliopistojen autonomiaa murennetaan tiukalla rahoitusmallilla.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on selkeästi kriittinen hallitusta kohtaan ja käyttää yksipuolista lähteistystä. Hallituksen esityksen perusteluja ei avata, vaan ne sivuutetaan retorisilla kysymyksillä.
Kirjoittaja kritisoi markkinaehtoisia uudistuksia koulutuksessa ja korostaa valtion vastuuta sekä koulutuksen maksuttomuutta, mikä heijastaa vasemmistolaista koulutuspoliittista arvomaailmaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Koulutuspolitiikan poukkoilevuus
- Maksullisuuden tarpeettomuus
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen esityksen puolustajien tai valmistelijoiden näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi hallitus on esityksen valmistellut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turhautuminen koulutuspolitiikan jatkuvaan muutokseen ja epävarmuuteen.
Epäluottamus hallituksen kykyyn valmistella uudistuksia huolellisesti.
Käytetään termejä kuten 'poukkoilu' ja 'ontuvat perustelut'.
Kysymys 100 000 euron maksusta toimii retorisena keinona osoittaa esitys järjettömäksi.
Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnigenrelle, mutta se vahvistaa artikkelin yksipuolista ja kriittistä sävyä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää retorista kysymystä, joka ohjaa lukijaa kyseenalaistamaan hallituksen esityksen järkevyyden.
Otsikko sisältää latautuneen kysymyksen, joka implikoi hallituksen esityksen olevan järjetön: Kuka Suomessa maksaa tutkinnosta 100 000 euroa?
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun hallituksen ja 'kentän' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sisältää anti-elitistisiä piirteitä, joissa hallitus esitetään etääntyneenä ja huonosti valmisteltuna toimijana.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia ei ole haastateltu vastaamaan kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu selvästi faktoista kolumnin muodossa.
Heikkoudet
- JO 21: Hallituksen edustajia ei ole kuultu samassa yhteydessä vastaamassa kritiikkiin.
- JO 21: Hallituksen esitystä kritisoidaan voimakkaasti ilman, että esityksen valmistelijoille on annettu tilaa perustella kantaansa.
6 Omaperäisyys
Aihetta on käsitelty laajasti mediassa, kolumni ei tuo uutta faktatietoa.
7 Rivien välistä
Artikkeli esittää hallituksen maksullisen tutkintokoulutuksen hankkeen huonosti valmisteltuna ja tarpeettomana poukkoiluna. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka tekee ideologisia tai hätiköityjä päätöksiä ilman sidosryhmien kuulemista, samalla kun yliopistojen autonomiaa murennetaan tiukalla rahoitusmallilla.
Herää kysymys, miksi kirjoittaja kytkee koulutuspolitiikan kritiikkiin laajemman listauksen muista hallituksen toimista, kuten kännykkäkiellot ja Pisa-tulokset; tämä laajentaa kritiikin koskemaan hallituksen koko koulutuslinjaa, ei vain kyseistä lakiesitystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Koulutuspolitiikan kuvaaminen 'poukkoiluksi'.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →