Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Deepfake-alastonkuvat leviävät epidemian tavoin, mutta naisia ei pidä kehottaa poistamaan kuviaan verkosta

Yle Kolumni 29.5.2026
Pisteet – Ei laskettavissa Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu – Ei arvioitavissa
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatuksen, että naisten on voitava elää digitaalisessa tilassa ilman pelkoa seksuaalisesta väkivallasta. Se haastaa vallitsevan uhrisyyllistämisen ja vaatii, että vastuu teoista kohdistetaan tekijöihin, ei uhrien kuvien julkaisukäytäntöihin.

Kolumni Yle Johanna Vehkoo · 29.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Näkökulma on vahvasti uhrilähtöinen ja keskittyy digitaalisen väkivallan inhimillisiin seurauksiin.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on luonteeltaan mielipiteellinen, mikä on genren mukaista. Se kehystää ilmiön vahvasti sukupuolittuneena vallankäyttönä, mikä on perusteltu toimittajan aineistolla, mutta jättää tilaa vain yhdelle tulkinnalle.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkeli edustaa arvoliberaalia ja feminististä näkökulmaa, joka korostaa rakenteellista vallankäyttöä ja vaatii yhteiskunnallista sääntelyä yksilönvapauden kustannuksella.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Digitaalinen väkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma
  • Vastuu on tekijöillä, ei uhreilla

Kritisoidut tahot

  • miehet
  • riisumissovellusten kehittäjät

Puolustetut tahot

  • naiset
  • tytöt

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Teknologian kehityksen ja lainsäädännön välinen viive ja haasteet. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi sääntely on teknisesti vaikeaa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli digitaalisen väkivallan normalisoitumisesta.

Paheksunta / viha

Moraalinen paheksunta tekijöiden toimintaa kohtaan.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'karmivaa' ja 'demokratian vastaista'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa vastakkain uhrit ja väkivallan tekijät.

Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genren ja aiheen vakavuuden vuoksi, sillä se pyrkii herättämään lukijan huomaamaan ilmiön vakavuuden.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä ja pääväitettä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääväitteen, mutta käyttää vahvaa epidemia-metaforaa.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää vahvaa epidemia-metaforaa ja suoraa kehotusta, mikä lataa aihetta.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo selkeän me-vs-he -asetelman uhrien ja tekijöiden välille.

Populismi: 30/100

Sisältää elementtejä, joissa 'yhteiskunta' ja 'miehet' asetetaan vastakkain, mutta ei täytä puhtaan populismin tunnusmerkkejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa ei ole nimettyä yksittäistä kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Toimittaja tuo esiin omaa tutkimustaan ja peiteprofiilin käyttöä, mikä antaa jutulle uniikin näkökulman.

6 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee digitaalisen seksuaaliväkivallan uhreja ja naisten oikeuksia puolustavia tahoja: se siirtää vastuun pois uhreilta ja vaatii yhteiskunnallista puuttumista ilmiöön.
Pelissä Naisten oikeus osallistua julkiseen tilaan vs. teknologian väärinkäyttö seksuaaliseen väkivaltaan. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen naisten oikeutta näkyvyyteen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että deepfake-kuvien tehtailu on ensisijaisesti miesten harjoittamaa vallankäyttöä naisia kohtaan. ”Tämä luo kirjailija Batesin mukaan miehille harhaluulon, että he voivat omistaa naisten ruumiit ja tehdä niille mitä tahansa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on selkeästi kohdistettu miehiin, jotka luovat ja käyttävät sovelluksia. ”Ratkaisu lähtisi tietenkin siitä, että miehet, jotka rakentavat näitä ohjelmistoja – ja miehet, jotka niitä käyttävät – ymmärtäisivät kuinka väärin tämä on”
Kuka saa äänen Toimittaja käyttää omaa asiantuntijuuttaan ja viittaa tietokirjailija Laura Batesiin, uhrin kokemukset jäävät referoiduiksi. ”Tietokirjailija Laura Batesin mukaan tekoälyn avulla tehtävä naisten massariisuminen ja digitaalinen pakottaminen seksuaalisiin tekoihin on suoraa jatkumoa fyysiselle väkivallalle”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli normalisoi ajatuksen, että naisten on voitava elää digitaalisessa tilassa ilman pelkoa seksuaalisesta väkivallasta. Se haastaa vallitsevan uhrisyyllistämisen ja vaatii, että vastuu teoista kohdistetaan tekijöihin, ei uhrien kuvien julkaisukäytäntöihin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin voimakas keskittyminen nimenomaan miesten tekemään väkivaltaan tarkoituksellinen valinta, jolla pyritään herättämään yhteiskunnallista keskustelua sukupuolittuneesta vallankäytöstä, vai jättääkö se tilaa muille mahdollisille motiiveille tai ilmiön teknisille ulottuvuuksille.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja tunnesanoja ilmiön kuvaamiseen.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tilastollisiin väittämiin uhrien sukupuolijakaumasta, mikä tekee tilastollisesta ristiintarkastuksesta relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • deepfake-kuvien yleisyys
  • uhrien sukupuolijakauma

Suositellut lähteet

  • Security Hero
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Meta laajempi kuva → Katso kirjoittajan Johanna Vehkoo muut analyysit →
Meta Laura Bates Telegram Euroopan unioni työelämä politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • internet
  • seksuaalirikokset
  • tekoäly
  • deepfake
  • verifiointi
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Digitaalisen väkivallan seuraukset voivat olla [...689 sanaa...] väärennettyjä alastonkuvia**](https://areena.yle.fi/1-77855742) 19 min ![](https://img.img-cdn.yle.fi/crop_fill,w_104,h_58,dpr_1/f_auto/13-1-61894955-1744190688509)

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →