Analyysi artikkelista: Tällaista on korruptio Suomessa: Neljä kysymystä paljastaa, kuinka arveluttavaa toiminta on – mitä ne kertovat tapaus Haavistosta?
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli laajentaa korruption käsitteen perinteisestä lahjonnasta epämääräisempään suosintaan ja hyvä veli -verkostoihin. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen hyvä maine kansainvälisissä vertailuissa on osin harhaanjohtava, ja että korruptiota tapahtuu erityisesti poliittisessa päätöksenteossa ja julkisissa hankinnoissa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiantuntijavetoinen ja pyrkii valistamaan lukijaa korruption luonteesta. Vinouma on lievä, johtuen lähinnä otsikon ja sisällön välisestä epäsuhdasta.
Artikkeli käsittelee korruptiota ilmiönä asiantuntijoiden kautta ilman selkeää puoluepoliittista kantaa. Se noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Korruption laajentaminen koskemaan myös epäeettistä toimintaa ja suosintaa.
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Konkreettiset esimerkit siitä, miten korruptiota on todistetusti paljastettu tai tuomittu. — Lukija jää kaipaamaan näyttöä siitä, miten vakava ongelma on kyseessä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli yhteiskunnan eettisestä tilasta ja korruption piilomuodoista.
Suomi esitetään vastakkainasettelussa: ulkoinen hyvä maine vs. sisäinen todellisuus.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu asiantuntijoiden huoleen yhteiskunnan eettisestä tasosta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko lupaa vastauksia Haaviston tapaukseen, mutta asiantuntija kieltäytyy kommentoimasta sitä.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko lupaa vastauksia Haaviston tapaukseen, mutta sisältö ei tarjoa niitä.
Otsikko on asiallinen, vaikka se käyttääkin provokatiivista kysymyksenasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini3
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli käsittelee ilmiötä yleisellä tasolla, ei yksittäistä henkilöä vastaan suunnattua kritiikkiä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoiden kautta.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikolla ei ole täyttä katetta sisällössä, sillä Haaviston tapausta ei avata.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen asiantuntijahaastattelu.
7 Rivien välistä
Artikkeli laajentaa korruption käsitteen perinteisestä lahjonnasta epämääräisempään suosintaan ja hyvä veli -verkostoihin. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen hyvä maine kansainvälisissä vertailuissa on osin harhaanjohtava, ja että korruptiota tapahtuu erityisesti poliittisessa päätöksenteossa ja julkisissa hankinnoissa.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikossa esiin Haaviston tapauksen, vaikka asiantuntija kieltäytyy ottamasta siihen kantaa. Tämä viittaa klikkiotsikointiin, jolla pyritään hyödyntämään ajankohtaista poliittista keskustelua artikkelin näkyvyyden lisäämiseksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli viittaa kansainvälisiin vertailuihin ja kotimaiseen dataan, joiden tarkistaminen vaatisi tilastollista lähdettä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- korruption esiintyvyys Suomessa
- julkiset hankinnat
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Oikeusministeriö
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →