Analyysi artikkelista: Ydinvoima sai Ruotsissa miljardien eurojen ohituskaistan, johon Suomella ei ole varaa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli vertaa Ruotsin ja Suomen ydinvoimapolitiikkaa ja antaa ymmärtää, että Suomi on jäämässä kilpailussa jälkeen investointien houkuttelevuudessa. Rivien välistä välittyy kritiikki Suomen hallituksen päättämättömyyttä kohtaan, kun taas Ruotsin malli esitetään dynaamisempana, vaikka sekin on poliittisesti riitainen.
Artikkeli tarjoaa hyödyllistä vertailutietoa Pohjoismaiden energiapolitiikasta, mutta keskittyy vahvasti investoijan näkökulmaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen, mutta painottaa vahvasti teollisuuden tarpeita ja valtiontuen hyödyllisyyttä. Tasapainoa haetaan mainitsemalla Suomen hallituksen varovaisuus, mutta se esitetään lähinnä esteenä.
Artikkeli käsittelee talouspolitiikkaa ja investointiympäristöä. Vaikka se kritisoi Suomen hallituksen passiivisuutta, se tekee sen taloudellisesta näkökulmasta eikä ideologisesta puoluekannasta käsin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ydinvoiman valtiontuen välttämättömyys
- Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen energiainvestoinneissa
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suomen hallituksen perustelut ydinvoiman tukemattomuudelle puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi Suomi on päätynyt erilaiseen linjaan kuin Ruotsi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli siitä, että Suomi jää jälkeen energiainvestointien kilpailussa.
Asetetaan Suomi ja Ruotsi vastakkain ydinvoimapolitiikassa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu taloudelliseen kilpailuasetelmaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko luo vastakkainasettelun maiden välille, mutta on asiasisällöltään informatiivinen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa taloudellista tilannetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on taloudellinen vertailu.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen hallituksen edustajia ei ole haastateltu vastaamaan investointien karkaamista koskevaan kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen taloudellisten faktojen osalta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan asiallisella otteella.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu hallituksen edustajilta, jotka voisivat perustella tukipolitiikan pidättäytymistä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli kokoaa hyvin ajankohtaisen tiedon Fortumin ja Ruotsin tilanteesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli vertaa Ruotsin ja Suomen ydinvoimapolitiikkaa ja antaa ymmärtää, että Suomi on jäämässä kilpailussa jälkeen investointien houkuttelevuudessa. Rivien välistä välittyy kritiikki Suomen hallituksen päättämättömyyttä kohtaan, kun taas Ruotsin malli esitetään dynaamisempana, vaikka sekin on poliittisesti riitainen.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena toimia epäsuorana lobbauksena Suomen hallitukselle, jotta se muuttaisi linjaansa ydinvoiman tukemisen suhteen ennen seuraavia vaaleja.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli käsittelee miljardien eurojen tukipaketteja, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi perusteltua.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- ydinvoiman tukijärjestelmät Pohjoismaissa
- energiainvestointien vertailu
Suositellut lähteet
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- Ruotsin energiavirasto
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →