Analyysi artikkelista: Äärioikeisto marssi Helsingissä – kulkueessa natsitervehdyksiä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna64
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi äärioikeistolaisen mielenosoituksen tapahtumat keskittyen sen radikaaleihin tunnuksiin ja viesteihin. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta jännitteestä, jossa poliisi toimii järjestyksen ylläpitäjänä kahden vastakkaisen leirin välillä.
Uutinen raportoi tapahtumien kulun ja poliisin toimet asiallisesti, mutta käyttää latautunutta kieltä kuvaamaan mielenosoittajien viestejä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää latautunutta kieltä (esim. 'avoimen rasistinen') ja kehystää mielenosoituksen sen radikaaleimpien piirteiden kautta. Vaikka raportointi on faktuaalista, valikointi painottaa mielenosoittajien negatiivista kuvaa.
Artikkeli raportoi tapahtumia vahtikoira-roolissa, dokumentoiden radikaaleja ilmiöitä. Vaikka kieli on latautunutta, se heijastaa yleistä yhteiskunnallista konsensusta natsitervehdyksistä ja rasismista, eikä edusta ideologista vasemmisto-oikeisto-suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliisin näkökulma järjestyksen ylläpitäjänä
- Mielenosoituksen radikaalius
Kritisoidut tahot
- Sinimusta liike
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen tausta sille, miksi tällainen liike on syntynyt. — Lukija ei saa ymmärrystä ilmiön syistä, vain sen ilmenemismuodoista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Poliittisten vaatimusten ja natsitervehdysten nostaminen esiin herättää lukijassa moraalista paheksuntaa.
Sanojen kuten 'rasistinen', 'fasistinen' ja 'vihaavansa' käyttö ohjaa lukijan tunnetilaa.
Kahden mielenosoituksen rinnastaminen luo jännitettä, vaikka ne eivät kohdanneet.
Tunnevetoaminen on perusteltua, koska artikkelin kuvaamat tapahtumat (natsitervehdykset) ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja provokatiivisia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön kuvausta mielenosoituksesta ja natsitervehdyksistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'natsitervehdyksiä' tehokeinona.
Sana 'äärioikeisto' ja 'natsitervehdyksiä' lataavat otsikon vahvasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi vastakkainasettelua, mutta ei itse dehumanisoi mielenosoittajia, vaikka käyttääkin latautunutta kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; artikkeli raportoi tapahtumia ulkopuolisena tarkkailijana.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sinimustan liikkeen edustajia ei kuulla, vaikka heitä kritisoidaan suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumien kulusta.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 11: Mielipiteet ja tosiasiat sekoittuvat, kun toimittaja määrittelee liikkeen luonteen ilman lähdeviittausta.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka liikettä kritisoidaan voimakkaasti.
6 Omaperäisyys
Tavanomainen uutisraportti mielenosoituksesta ilman syvempää analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi äärioikeistolaisen mielenosoituksen tapahtumat keskittyen sen radikaaleihin tunnuksiin ja viesteihin. Lukijalle välittyy kuva yhteiskunnallisesta jännitteestä, jossa poliisi toimii järjestyksen ylläpitäjänä kahden vastakkaisen leirin välillä.
Herää kysymys, miksi vastamielenosoituksen osallistujamäärä nostetaan esiin vertailukohtana – se voi vahvistaa lukijan käsitystä siitä, että äärioikeisto on marginaalinen ilmiö.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvasti leimaavia termejä kuvaamaan mielenosoittajia.
9 Tilastokytkos
Osallistujamäärät ovat poliisin arvioita, mikä on tyypillistä mielenosoitusraportoinnissa.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- mielenosoitusten osallistujamäärät
Suositellut lähteet
- Poliisi
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →