Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yle: Venäjä-aineistojen käyttöä rajoitettiin vuoteen 9999 − epäilys itsesensuurista heräsi

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 6.9.2026
Pisteet
37
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna38
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Kansallisarkistosta, joka on omaksunut varovaisen tai jopa pelokkaan linjan Venäjä-aineistojen suhteen. Lukijalle välittyy vaikutelma, että viranomaiset saattavat harjoittaa itsesensuuria poliittisista syistä, ja tätä kehystä vahvistetaan nostamalla esiin tutkijoiden suora kritiikki ja vertaamalla tilannetta hallituksen suunnittelemiin salausajan pidennyksiin.

Artikkeli nostaa esiin tärkeän kysymyksen arkistojen avoimuudesta, mutta epäonnistuu journalistisessa tasapainossa jättämällä kritiikin kohteen kuulematta.

Uutinen Maaseudun Tulevaisuus Jukka Koivula · 6.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa voimakkaasti tutkijoiden ja akateemisten asiantuntijoiden näkemyksiin.

78
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, koska se ei anna Kansallisarkistolle mahdollisuutta vastata syytöksiin itsesensuurista. Tutkijoiden kärkevät sitaatit dominoivat tekstiä, mikä ohjaa lukijaa vahvasti yhteen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi viranomaispäätöksiä ja hallinnon salauskäytäntöjä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on hallinnon avoimuuden ja tiedon vapauden periaatteista. Koska vastapuolen ääntä ei kuulu, juttu kallistuu vahvasti tutkijoiden näkökulmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijoiden huoli itsesensuurista
  • Avoimuuden vaatimus

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kansallisarkiston oma perustelu rajoituksille puuttuu. — Lukija ei saa tietää, perustuvatko rajoitukset esimerkiksi sopimusteknisiin pakotteisiin tai muihin lakiin perustuviin syihin.
  • Tausta Tarkempi tieto Venäjän kanssa tehdyistä sopimuksista puuttuu. — Ilman sopimusten sisältöä on mahdotonta arvioida, onko arkiston toiminta perusteltua vai ei.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli historiantutkimuksen tulevaisuudesta ja demokratian perustasta.

Epäluottamus

Epäluottamus viranomaisten motiiveja kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'itsesensuuri' ja 'haisee kilometrien päähän' käyttö.

Tunteellinen sitaatti

Valittu tutkijoiden voimakas kritiikki korostamaan epäoikeudenmukaisuutta.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se perustuu vain toisen osapuolen näkemykseen ilman vastapainoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 72/100, kärjistys 68

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka onkin sävyltään latautunut.

Klikkihoukutus: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää dramaattista vuosilukua 9999 korostamaan rajoitusten äärimmäisyyttä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana itsesensuuri lataa otsikon vahvasti epäilyksen ilmapiiriin: 'epäilys itsesensuurista heräsi'

Kärjistys: 68/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun tutkijoiden ja virkamieseliitin välille.

Populismi: 42/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna42
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käyttää 'eliitti'-termiä kuvaamaan viranomaisia, jotka toimivat kansan tahtoa (avoimuus) vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kansallisarkistoa kritisoidaan itsesensuurista, mutta sille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 30/100 · 1 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Yle) on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Kansallisarkistoa kritisoidaan rajusti ilman vastineoikeutta.
  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu; tutkijoiden väitteitä itsesensuurista ei kyseenalaisteta.
  • JO 15: Otsikon 'itsesensuuri' on vahva väite, jota ei jutussa todisteta, vaan se jää tutkijoiden mielipiteeksi.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli referoi Ylen uutista ja toistaa tutkijoiden jo aiemmin esittämiä näkemyksiä.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee historiantutkijoita ja avoimuuden puolustajia, jotka kritisoivat viranomaisten päätöksentekoprosessia ja vaativat läpinäkyvyyttä arkistojen käytössä.
Pelissä Tutkimuksen vapaus ja avoimuus vs. viranomaisten turvallisuusarviot ja sopimusvelvoitteet. Juttu käsittelee pääosin edellistä, jättäen Kansallisarkiston omat perustelut tai sopimustekniset reunaehdot esittämättä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että rajoitukset ovat perusteettomia ja viittaavat itsesensuuriin, eikä esitä arkiston näkökulmaa sopimusten sisällöstä. ”Siinä haisee kilometrien päähän, että poliittinen ja virkamieseliitti pelkäävät käsitellä 2000-luvun alun historiaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kansallisarkiston päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun taas tutkijoiden toimijuus korostuu aktiivisena kritiikkinä. ”Rajoituksen kerrotaan olevan voimassa syksystä 2022 vuoden 9999 loppuun.”
Kuka saa äänen Tutkijat ja entinen pääjohtaja saavat äänen, kun taas Kansallisarkiston nykyjohto tai sopimusten allekirjoittajat eivät pääse vastaamaan kritiikkiin. ”Ylen haastattelemat tutkijat Helsingistä, Tampereelta ja Turusta ovat vakavasti huolissaan”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Kansallisarkistosta, joka on omaksunut varovaisen tai jopa pelokkaan linjan Venäjä-aineistojen suhteen. Lukijalle välittyy vaikutelma, että viranomaiset saattavat harjoittaa itsesensuuria poliittisista syistä, ja tätä kehystä vahvistetaan nostamalla esiin tutkijoiden suora kritiikki ja vertaamalla tilannetta hallituksen suunnittelemiin salausajan pidennyksiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli ei sisällä lainkaan Kansallisarkiston virallista vastausta tai kommenttia, vaikka se on jutun pääasiallinen kritiikin kohde. Tämä tekee jutusta poikkeuksellisen yksipuolisen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'itsesensuuri' ja 'haisee kilometrien päähän'.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jukka Koivula muut analyysit →
politiikka kotimaa Jussi Nuorteva Dmitri Frolov Aleksi Mainio Kansallisarkisto Venäjä Suomenlinna
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Kansallisarkisto
  • Venäjä-aineisto
  • historiantutkimus
  • itsesensuuri
  • salassapito

Tiedot tästä analyysistä

Kansallisarkisto on rajoittanut pääsyä Venäjältä [...383 sanaa...] – tutkijat syyttävät Kansallisarkistoa itsesensuurista

Sisältö haettu
7.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →