Kansanedustajien koteihin kohdistuneet tunkeutumisepäilyt
Useiden kansanedustajien koteihin on tehty epäiltyjä tunkeutumisia ilman murtojälkiä, mitä viranomaiset ja poliittiset toimijat pitävät mahdollisena vieraan vallan vaikuttamisena.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Lähde: Saksan ulkoministeriltä kehotus Venäjälle
Pisteet
Versio 2.0
Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: teksti jäi liian lyhyeksi.
Artikkeli välittää kuvan Saksan ja Venäjän välisestä jännitteisestä diplomaattisesta suhteesta, jossa Saksa asettuu päättäväisesti Ukrainan puolelle. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka diplomaattisia yhteyksiä pidetään yllä, Saksan tuki Ukrainalle on horjumatonta Venäjän painostuksesta huolimatta.
Lyhyt uutinen, joka raportoi diplomaattisesta kohtaamisesta, mutta kärsii epätarkkuuksista ja yksipuolisesta näkökulmasta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain Saksan ulkoministerin näkökulman. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, uutisen muoto on raportoiva, mikä pitää vinoumapisteet kohtuullisina.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi kansainvälisestä politiikasta vallitsevan länsimaisen konsensuksen mukaisesti. Vaikka se kritisoi Venäjää, se tekee sen diplomaattisen raportoinnin kehyksessä ilman vahvaa ideologista paasausta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Saksan virallinen kanta
- Ukrainan tukemisen välttämättömyys
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Venäjän ulkoministerin näkökulma tai vastaus Saksan kehotukseen puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa diplomaattisesta kohtaamisesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Valikoiva lähteiden käyttö
Kehystäminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Diplomaattinen kieli korostaa tilanteen vakavuutta ja realiteetteja.
Konflikti- tai kriisikehys
Sota ja hybridihyökkäykset luovat jännitteisen kehyksen.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja pysyy diplomaattisen raportoinnin rajoissa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
Klikkihoukutus:
20/100
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää diplomaattista kieltä houkutellakseen lukijaa.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvailee diplomaattista tilannetta ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
30/100
Artikkeli heijastaa Venäjän ja lännen välistä vastakkainasettelua, mutta raportoi sen diplomaattisessa sävyssä.
Populismi:
0/100
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli paikalla, mutta hänen näkemystään ei kysytty tai raportoitu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Lähde on mainittu (diplomaattilähde).
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 9: Keskeistä tietoa (ministerin nimi) ei ole tarkistettu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, Venäjän näkemystä ei esitetä.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen perustuu STT:n ja AFP:n välittämään tietoon, eikä sisällä omaa analyysia.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Ukrainan tukijoiden intressiä, sillä se korostaa Saksan tiukkaa linjaa Venäjää kohtaan ja normalisoi diplomaattisen painostuksen osana konfliktin hallintaa.
Pelissä
Diplomaattinen vuoropuhelu vs. Ukrainan tukeminen. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa Saksan sitoutumista Ukrainan tukeen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa Venäjän toiminnan olevan yksiselitteisesti hyökkäyssotaa ja hybridihyökkäyksiä, ilman tarvetta perustella näitä termejä. ”Venäjä pitkälle yli neljä vuotta sitten aloitti laajan hyökkäyssotansa Ukrainaan”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksentekijän vastuu häivytetään diplomaattilähteen taakse, mikä antaa uutiselle auktoriteettia ilman suoraa sitaattia. ”Diplomaattilähteen mukaan”
Kuka saa äänen
Saksan ulkoministerin kanta on keskiössä, kun taas Venäjän ulkoministerin näkökulma jää täysin puuttumaan. ”Saksan ulkoministeri oli tehnyt selväksi, että Venäjän hybridihyökkäykset eivät saa Saksaa lopettamaan Ukrainan tukemista.”
Tunnelma
Realismi
Artikkeli välittää kuvan Saksan ja Venäjän välisestä jännitteisestä diplomaattisesta suhteesta, jossa Saksa asettuu päättäväisesti Ukrainan puolelle. Lukijalle välittyy viesti, että vaikka diplomaattisia yhteyksiä pidetään yllä, Saksan tuki Ukrainalle on horjumatonta Venäjän painostuksesta huolimatta.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkelissa mainitaan Saksan ulkoministeriksi Johann Wadephul, vaikka kyseisessä virassa on toiminut Annalena Baerbock. Tämä virheellinen tieto voi heikentää uutisen uskottavuutta, vaikka se ei muuta artikkelin poliittista kehystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →