Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Disinformaatio | Kansanedustaja Hussein al-Taee vihjaa videollaan, että maahanmuuttajalapsia viedään vanhemmiltaan mielivaltaisesti

Helsingin Sanomat Uutinen 28.3.2023
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
50
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää kansanedustajan ulostulon osaksi laajempaa, haitallista disinformaatiokampanjaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliitikon toiminta nähdään pikemminkin vaarallisena vaikuttamisena kuin legitiiminä poliittisena keskusteluna.

Uutinen raportoi kansanedustajan ulostulon ja asiantuntijan arvion, mutta jättää kohteen kuulematta.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Pekka Torvinen STT , Anne Salomäki STT · 28.3.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti asiantuntijan arvioon tapahtuneesta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, koska se ei anna kansanedustajalle mahdollisuutta vastata tai avata näkemyksiään. Asiantuntijan näkemys dominoi koko uutista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta kiistasta, mutta asettuu vahtikoiran rooliin disinformaatiota vastaan. Ideologista suuntaa ei voida suoraan osoittaa, vaikka kehystys on kriittinen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Asiantuntijan näkemys disinformaatiosta

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kansanedustajan oma näkemys tai perustelut puuttuvat. — Lukija ei saa tietää, mitä kansanedustaja on todellisuudessa tarkoittanut tai mitkä ovat hänen perustelunsa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli disinformaation vaikutuksista yhteiskuntaan.

Epäluottamus

Epäluottamus kansanedustajan motiiveja kohtaan.

Latautunut kieli

Sana 'disinformaatio' ohjaa lukijan tulkintaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Poliitikon ja asiantuntijan vastakkainasettelu.

Tunnevetoaminen on sidottu disinformaatio-teemaan, mikä on tyypillistä tämän tyyppiselle uutisoinnille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa 'Disinformaatio'-leimaa.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'Disinformaatio' otsikon alussa lataa jutun välittömästi kielteiseen kontekstiin.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun asiantuntijan ja kansanedustajan välille.

Populismi: 30/100

Kansanedustajan toiminta kuvataan populistisena, mutta artikkeli itse ei ole populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hussein al-Taee on kritiikin kohde, mutta häntä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (STT) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; kansanedustajaa ei ole haastateltu.
  • JO 12: Lähdekritiikki on yksipuolista, kun vain toinen osapuoli saa äänen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu STT:n välittämään tietoon ja asiantuntijalausuntoon.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee disinformaation torjuntaan keskittyvää asiantuntijayhteisöä ja viranomaisnäkökulmaa, sillä se asettaa kansanedustajan väitteen suoraan disinformaatiokampanjan jatkumoon.
Pelissä Sananvapaus vs. suoja disinformaatiolta. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, jättäen huomioimatta kansanedustajan mahdollisen perustelun tai kontekstin väitteelleen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että al-Taeen väite on disinformaatiota, eikä esitä vaihtoehtoista tulkintaa. ”video muistuttaa sisällöltään vuosia jatkunutta disinformaatiokampanjaa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kansanedustajan toimijuus kuvataan disinformaation levittäjänä, kun taas asiantuntija toimii totuuden määrittelijänä. ”hän antaa ymmärtää, että maahanmuuttajilta viedään lapsia mielivaltaisesti”
Kuka saa äänen Asiantuntijalle annetaan määrittelyvalta, kun taas kansanedustajan oma ääni tai perustelut puuttuvat. ”dosentti Marko Juntunen sanoo STT:lle”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kehystää kansanedustajan ulostulon osaksi laajempaa, haitallista disinformaatiokampanjaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliitikon toiminta nähdään pikemminkin vaarallisena vaikuttamisena kuin legitiiminä poliittisena keskusteluna.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu al-Taeeta itseään, mikä olisi ollut journalistisen tasapainon kannalta olennaista, vaikka kyseessä olisi disinformaatiota käsittelevä uutinen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Disinformaatio-termin käyttö leimaavana elementtinä.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pekka Torvinen STT muut analyysit →
politiikka Hussein al-Taee Marko Juntunen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti [...45 sanaa...] muistuttaa sisällöltään vuosia jatkunutta disinformaatiokampanjaa.

Sisältö haettu
6.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →