Analyysi artikkelista: Mari Rantanen syyttää Orpoa "porsastelusta" – sai tiedon Supo-selvityksestä vasta tiistaina
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli keskittyy sisäministeri Rantasen voimakkaaseen kritiikkiin pääministeri Orpoa kohtaan. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä luottamuspulasta ja viestintäongelmista, kun Rantanen kokee tulleensa sivuutetuksi keskeisessä turvallisuuspoliittisessa kysymyksessä.
Uutinen raportoi hallituksen sisäisestä kiistasta, mutta jää Rantasen näkökulman varaan ilman pääministerin vastinetta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa sisäministerille laajan tilan kritisoida pääministeriä ilman, että pääministerin tai valtioneuvoston näkemystä menettelytavasta kuullaan. Tämä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli raportoi poliittisesta konfliktista, mutta ei ota kantaa ideologiseen suuntaan. Vaikka Rantasen kritiikki on kärjekästä, se on osa normaalia poliittista vahtikoira-asetelmaa hallituksen sisällä. Ideologista suuntaa ei välity.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sisäministeri Rantasen näkemys hallituksen pelisääntöjen rikkomisesta.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Pääministeri Orpon tai valtioneuvoston näkökulma selvityksen valmisteluun puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi selvitys on käynnistetty ja miksi Rantasta ei ole informoitu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Rantasen turhautuminen hallituksen sisäiseen viestintään.
Rantasen moraalinen paheksunta pääministerin toimintatapaa kohtaan.
Sana porsastelu on valittu korostamaan ministerin suuttumusta.
Juttu rakentuu täysin ministerin ja pääministerin välisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on osa Rantasen suoraa kommentointia, mutta median valinta nostaa otsikkoon nimenomaan latautuneen sanan vahvistaa tunnevaikutelmaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa Rantanen syyttää Orpoa porsastelusta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko nostaa esiin provokatiivisen sitaatin, mikä houkuttelee lukemaan konfliktin syyt.
Sana porsastelu on voimakkaasti latautunut ja kärjistää poliittista keskustelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli korostaa hallituksen sisäistä vastakkainasettelua, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Rantasen puheessa on elementtejä, joissa hän vetoaa pelisääntöihin ja hallituksen sisäiseen toimintaan, mutta populismia ei ole kirjoittajan äänessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpoa kritisoidaan suoraan, mutta hänelle ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — Rantasen sitaatit on selkeästi osoitettu hänen kommenteikseen.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — pääministeri Orpolle ei ole varattu tilaisuutta vastata häneen kohdistettuun kritiikkiin samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu muiden medioiden uutisointiin ja ministerin haastatteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli keskittyy sisäministeri Rantasen voimakkaaseen kritiikkiin pääministeri Orpoa kohtaan. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä luottamuspulasta ja viestintäongelmista, kun Rantanen kokee tulleensa sivuutetuksi keskeisessä turvallisuuspoliittisessa kysymyksessä.
Herää kysymys, miksi pääministerin tai valtioneuvoston vastinetta ei ole haettu samassa yhteydessä, vaikka kritiikki on kohdistettu suoraan pääministerin toimintatapaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sanan porsastelu käyttö poliittisessa kritiikissä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →