← Etusivu

Analyysi artikkelista: Helsinkiläiskoulun salattu kutina – tästä syystä syyhytapauksista ei kerrota

Ilta-Sanomat Uutinen 28.8.2026
Pisteet
64
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraadin arvio ei ole vielä valmis.

Artikkeli asettaa vastakkain yksilön kokeman huolen tartuntataudin leviämisestä ja viranomaisten tiukan tietosuojatulkinnan. Lukijalle välittyy kuva byrokraattisesta jäykkyydestä, joka estää käytännönläheisen tiedottamisen, vaikka tauti leviää sosiaalisissa tilanteissa.

Artikkeli nostaa esiin ajankohtaisen ristiriidan tietosuojan ja tartuntatautien torjunnan välillä, mutta nojaa vahvasti yhden vanhemman kokemukseen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli on kirjoitettu huolestuneen vanhemman näkökulmasta, joka kyseenalaistaa viranomaisohjeistuksen.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa voimakkaasti vanhemman näkökulmaa ja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'salattu', 'vaietaan'). Vaikka rehtoria on kuultu, viranomaisen perusteluja ei avata syvällisesti, mikä tekee jutusta vanhemman kokemusta tukevan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Juttu käsittelee julkisen vallan vahtikoira-asetelmaa (tiedonsaantioikeus vs. tietosuoja). Vaikka sävy on kriittinen viranomaisohjeistusta kohtaan, kyseessä ei ole ideologinen kanta vaan käytännön toimivuuden arviointi.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Vanhemman näkemys tiedottamisen välttämättömyydestä
  • Kritiikki viranomaisten tietosuojalinjaa kohtaan

Kritisoidut tahot

  • Helsingin kaupungin epidemiologinen yksikkö
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Epidemiologisen yksikön tarkemmat perusteet sille, miksi syyhyä ei tiedoteta, puuttuvat. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, onko tietosuojalinjaus yleinen käytäntö vai tapauskohtainen harkinta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli taudin leviämisestä ja tiedon puutteesta.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen byrokraattiseen tiedottamattomuuteen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'salattu' ja 'vaietaan' käyttö.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Marin kokemus toimii jutun keskeisenä moottorina.

Tunnevetoaminen on tyypillistä ihmisläheiselle uutisoinnille, mutta se ohjaa lukijaa kritisoimaan viranomaisia ilman, että lukija saa kattavaa kuvaa epidemiologisista perusteista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa käsitellään syyhytapausten salaamista.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää 'salattu kutina' -ilmaisua luomaan mystiikkaa ja kiireen tuntua.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'salattu' lataa otsikon viittaamaan tahalliseen peittelyyn.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli luo lievän vastakkainasettelun 'me' (vanhemmat/opiskelijat) ja 'ne' (viranomaiset) välille.

Populismi: 30/100

Sisältää anti-elitistisiä piirteitä, joissa viranomaiskoneisto nähdään kansan etua vastaan toimivana.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Helsingin kaupungin epidemiologista yksikköä ei ole kuultu suoraan, heidän kantansa välittyy rehtorin kautta.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen tuomalla esiin epäkohta koulun tiedotuskäytännöissä.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan (Marin kokemukset vs. faktalaatikko).

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu epidemiologisen yksikön osalta; heidän perustelunsa välittyvät vain rehtorin kautta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on paikallisesti kiinnostava, mutta käsittelytapa noudattaa tyypillistä 'yksilö vs. byrokratia' -kaavaa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee huolestunutta vanhempaa ja korostaa yksilön oikeutta tietoon suhteessa viranomaisten tiukkaan tietosuojalinjaan.
Pelissä Yksilön oikeus tietää terveysriskeistä vs. potilaan tietosuoja. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen tiedottamisen puutteen seurauksia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tiedottaminen on tehokas keino estää syyhyn leviämistä koulussa. ”Taudit sen kuin leviävät, kun ei niistä saa kertoa mitään.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisen vastuu häivytetään passiiviseen ohjeistukseen, joka estää koulua toimimasta. ”Helsingin kaupungin epidemiologinen yksikkö on kieltänyt heitä.”
Kuka saa äänen Huolestunut vanhempi saa laajasti tilaa kertoa näkemyksensä, kun taas viranomaisen ohjeistus esitetään vain rehtorin referoimana. ”Mari kertoo, että hänen tyttärensä luokkakaverilla todettiin kuluvalla viikolla syyhy.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli asettaa vastakkain yksilön kokeman huolen tartuntataudin leviämisestä ja viranomaisten tiukan tietosuojatulkinnan. Lukijalle välittyy kuva byrokraattisesta jäykkyydestä, joka estää käytännönläheisen tiedottamisen, vaikka tauti leviää sosiaalisissa tilanteissa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko jutussa käytetty 'Mari'-hahmoa tarkoituksella kärjistämään viranomaiskritiikkiä, sillä hän esittää useita argumentteja, jotka haastavat suoraan kaupungin epidemiologisen linjauksen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Salailun ja vaikenemisen korostaminen.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen kotimaa laajempi kuva
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Syyhystä ei aiota kertoa koulussa [...556 sanaa...] henkilöllisyys on IS:n tiedossa. Pakki

Sisältö haettu
28.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →