Ranskan mielenosoitukset talouspolitiikkaa vastaan
Ranskassa on jatkunut noin kuukauden ajan mielenosoituksia, jotka vastustavat presidentti Macronin talous- ja koulutuspolitiikkaa ja ovat äityneet väkivaltaisiksi.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Mielenosoittajat tukkivat Louvren sisäänkäynnit, Marseilleen kokoontumiskielto
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small65
- TypeSafe Jev49
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Turhautuminen / pettymys
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli keskittyy mielenosoitusten aiheuttamiin häiriöihin ja viranomaisten rajoitustoimiin, jättäen protestien taustalla olevat yhteiskunnalliset syyt toissijaisiksi. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa mielenosoittajat ovat ensisijaisesti häiriön aiheuttajia.
Uutinen raportoi Ranskan mielenosoitusten aiheuttamista häiriöistä, mutta jättää protestien syyt taustalle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
46
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli painottaa mielenosoitusten aiheuttamia haittoja ja viranomaistoimia. Vaikka se mainitsee protestien syyt, ne jäävät uutisen loppuun, mikä ohjaa lukijaa näkemään mielenosoitukset ensisijaisesti häiriönä.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi tapahtumista neutraalisti, mutta valitsee näkökulman, joka korostaa järjestyshäiriöitä. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on perinteisestä uutisoinnista, joka keskittyy tapahtumien välittömiin seurauksiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Mielenosoitusten aiheuttama häiriö
- Turistien turhautuminen
Kritisoidut tahot
- Mielenosoittajat
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Mielenosoitusten taustalla olevia elinkustannuskysymyksiä ei avata syvällisesti. — Lukija ei saa riittävää ymmärrystä siitä, miksi ihmiset osoittavat mieltään.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turistien turhautuminen ja keskisormen näyttäminen korostavat protestien negatiivista vaikutusta.
Anekdootti / henkilökohtainen tarina
Turistien reaktioita käytetään havainnollistamaan mielenosoitusten aiheuttamaa haittaa.
Tunteellinen sitaatti
Toimittajan jakama video turistien huutelusta luo mielikuvan konfliktista.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu raportointiin turistien reaktioista, mikä on uutisarvoista, mutta samalla se ohjaa lukijan sympatioita mielenosoittajia vastaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa sisällön pääkohtia.
Klikkihoukutus:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta korostaa häiriötä ja kieltoja.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko kuvaa tapahtumia neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
25/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi turistien ja mielenosoittajien välisestä jännitteestä, mutta ei itse polarisoi.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Mielenosoittajia kritisoidaan häiriöiden aiheuttajina, mutta heidän näkemyksiään ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde AFP on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Mielenosoittajien näkökulma ja perustelut jäävät raportoinnissa toissijaisiksi.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Uutinen perustuu AFP:n raportointiin ja sosiaalisen median havaintoihin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee järjestyksen ylläpitäjiä ja matkailusektoria: mielenosoitukset esitetään häiriötekijöinä, jotka haittaavat turisteja ja vaativat viranomaistoimia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että mielenosoitusten aiheuttama haitta museotoiminnalle on uutisen keskeinen näkökulma. ”Museo ei ole pystynyt avautumaan normaalisti tänään maanantaina mielenilmauksen takia.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Poliisin ja viranomaisten toiminta esitetään passiivisena tai reaktiivisena, kun taas mielenosoittajat ovat aktiivisia häiriön aiheuttajia. ”Mielenosoittajat ovat tukkineet Pariisissa Louvren museon sisäänkäynnit.”
Kuka saa äänen
Turistien turhautuminen saa äänen toimittajan välityksellä, kun taas mielenosoittajien omia perusteluja ei siteerata. ”turistit eivät ole olleet protestoinnista mielissään, kertoo ranskalainen toimittaja Luc Auffret”
Tunnelma
Turhautuminen / pettymys
Artikkeli keskittyy mielenosoitusten aiheuttamiin häiriöihin ja viranomaisten rajoitustoimiin, jättäen protestien taustalla olevat yhteiskunnalliset syyt toissijaisiksi. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta tilanteesta, jossa mielenosoittajat ovat ensisijaisesti häiriön aiheuttajia.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi mielenosoittajien vaatimuksia elinkustannusten noususta käsitellään vasta jutun lopussa, kun taas turistien keskisormen näyttäminen nostetaan otsikkoa tukevaksi havainnoksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →