← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjä: Ei ruttoa

Iltalehti Uutinen 9.10.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
31
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30
  • TypeSafe Jev31

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Venäjän viranomaisten vakuuttelut vaarattomuudesta, mutta nostaa samalla esiin ristiriitaisen uutisoinnin ja tiedon muuttumisen. Lukijalle välittyy kuva epäluotettavasta tiedonvälityksestä, jossa virallinen totuus on vaihtunut lennosta.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee viranomaistiedotusta kriittisesti vertaamalla sitä aiempiin uutisiin.

31
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan neutraali, mutta se asettaa viranomaisten lausunnot kyseenalaiseen valoon tuomalla esiin aiemman uutisoinnin muutoksen. Tämä on journalistisesti perusteltua lähdekritiikkiä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumista kriittisesti, mutta ei aja ideologista agendaa. Se keskittyy tiedon luotettavuuden arviointiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten virallinen selitys
  • Epäluottamus venäläiseen uutisointiin

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus Venäjän laboratorioturvallisuudesta puuttuu. — Lukija ei saa kontekstia sille, onko tällainen tiedon muuttuminen tyypillistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Venäjän viranomaisten tiedotusta kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu virallisen selityksen ja aiemman uutisoinnin välillä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perustuu lähinnä tosiasioiden väliseen ristiriitaan.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on lyhyt ja informatiivinen, mutta hieman dramaattinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää polarisaatiota.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaisia on kuultu, mutta heidän aiempaa uutisointiaan ei ole pyydetty selittämään.

5 JSN-arvio 85/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (WHO) on mainittu.
  • JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki on läsnä, kun uutisoinnin muutos tuodaan esiin.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen julkisia tietoja ilman uutta omaa tutkimusta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Venäjän viranomaisia ja hallintoa, sillä se esittää virallisen selityksen ainoana totuutena ja pyrkii vaimentamaan aiemmat epäilyt rutosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että viranomaisten lausunnot ovat ensisijainen tiedonlähde, vaikka se samalla kyseenalaistaa niiden luotettavuuden. ”Venäjän viranomaiset ilmoittavat saattaneensa varotoimenpiteet päätökseen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten toiminta esitetään passiivisesti tai hallinnollisena prosessina, mikä häivyttää vastuuta mahdollisista aiemmista virheistä. ”tutkinnan osoittaneen”
Kuka saa äänen Äänessä ovat pääosin Venäjän viranomaiset, kun taas WHO:n rooli on vain vahvistaa Venäjän antamat tiedot. ”Irkutskin kuvernööri Igor Kobzev kertoo Telegram-sivuillaan”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli raportoi Venäjän viranomaisten vakuuttelut vaarattomuudesta, mutta nostaa samalla esiin ristiriitaisen uutisoinnin ja tiedon muuttumisen. Lukijalle välittyy kuva epäluotettavasta tiedonvälityksestä, jossa virallinen totuus on vaihtunut lennosta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa Venäjän tiedotusvälineiden epäluotettavuutta enemmän kuin itse tapahtumien kulkua, sillä tekstissä nostetaan esiin nimenomaan tarinan muuttuminen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 43/100, 1 tilastoaihetta
43/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli mainitsee testien määrän, mutta se ei ole keskeinen argumentti.

  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna45

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • laboratoriotestien tulokset

Suositellut lähteet

  • WHO
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.

Osa ilmiötä

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Mulari muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Terveys
  • Tartuntataudit
  • Politiikka
  • Sairaudet
  • taudit ja häiriöt
  • Terveydenhoito

Tiedot tästä analyysistä

Irkutskin kuvernöörin ja terveysviraston mukaan [...147 sanaa...] kehotti kansalaisia olemaan uskomatta huhuja.

Sisältö haettu
10.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella