Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Historiallisten Venäjä-aineistojen käyttö rajoitettiin yhtäkkiä vuoteen 9999 asti – tutkijat syyttävät Kansallisarkistoa itsesensuurista

Yle Uutinen 6.9.2026
Pisteet
62
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
68
  • GPT-5.6 Luna68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
68
  • GPT-5.6 Luna68
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Kansallisarkistosta, joka on etääntynyt lakisääteisestä tehtävästään edistää tutkimusta ja muuttunut sulkeutuneeksi, byrokraattiseksi toimijaksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että arkiston johdon päätökset ja 'digitointimania' estävät historiallisen totuuden selvittämistä, mikä herättää kysymyksen siitä, onko kyseessä hallinnollinen tehottomuus vai tietoinen pyrkimys rajoittaa pääsyä arkaluontoiseen historiaan.

Artikkeli on perusteellinen selvitys tutkijoiden ja arkistoviranomaisten välisestä konfliktista, mutta se kallistuu selvästi tutkijoiden näkökulmaan.

Uutinen Yle Anna Mattila · 6.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee asiaa ensisijaisesti historiantutkijoiden näkökulmasta, jotka kokevat arkistopalveluiden heikentyneen.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa huomattavasti enemmän tilaa kritiikille kuin arkiston johdon perusteluille. Tutkijoiden kokemukset ja entisen pääjohtajan kritiikki muodostavat jutun rungon, mikä luo vahvan narratiivin arkiston epäonnistumisesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi viranomaistoimintaa ja hallituksen lakiesitystä, mutta kyse on enemmän vahtikoirajournalismista kuin ideologisesta vasemmisto-oikeisto-jaosta. Vaikka kritiikki kohdistuu viranomaisiin, se ei edusta selkeää poliittista suuntaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Tutkijoiden huoli tutkimuksen vapaudesta
  • Kritiikki Kansallisarkiston johtoa kohtaan

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva arkistojen tietoturvavaatimuksista ja EU-tason sääntelystä, joka saattaa pakottaa arkistoja tiukempaan linjaan. — Lukija ei ymmärrä, onko kyseessä arkiston oma valinta vai ulkoinen pakko.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Tutkijoiden huoli historiantutkimuksen tulevaisuudesta.

Turhautuminen / pettymys

Tutkijoiden turhautuminen arkiston byrokraattisiin esteisiin.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'itsesensuuri', 'paperinhalveksunta' ja 'digi-illuusio'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan tutkijat ja arkiston johto vastakkain.

Tunnevetoaminen on osittain perusteltua, koska se heijastaa tutkijoiden aitoa ammatillista hätää, mutta kielenkäyttö on paikoin kärjistettyä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 62/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa tutkijat syyttävät arkistoa itsesensuurista.

Klikkihoukutus: 62/100
  • GPT-5.6 Luna62
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää dramatisoivaa ilmaisua 'yhtäkkiä' ja 'itsesensuuri', mikä houkuttelee lukemaan.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'itsesensuuri' on vahvasti latautunut ja syyttävä.

Kärjistys: 58/100
  • GPT-5.6 Luna58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelun tutkijoiden ja arkiston johdon välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 15/100
  • GPT-5.6 Luna12
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (tutkijat vs. arkiston johto), mutta kirjoittaja raportoi tämän neutraalisti.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Päivi Happonen on saanut vastata syytöksiin ja selittää arkiston linjauksia.

5 JSN-arvio 68/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäiset lähteet ja haastateltavat on mainittu.
  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista sitaattien avulla.

Heikkoudet

  • JO 21: Vaikka arkiston johtoa on kuultu, kritiikki on niin laajaa ja yksipuolista, että se vaikeuttaa tasapainoista kuvaa.
  • JO 12: Tutkijoiden väitteitä itsesensuurista ei haasteta riittävän kriittisesti.
6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Juttu nostaa esiin ajankohtaisen ja merkittävän ongelman, jota ei ole laajasti käsitelty muissa medioissa.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee historiantutkijoiden ja akateemisen yhteisön intressiä saada esteetön pääsy arkistoaineistoihin, haastaen Kansallisarkiston hallinnollisen linjan.
Pelissä Tutkimuksen vapaus ja avoimuus vs. tietoturva ja hallinnolliset resurssit. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen tutkijoiden kokemaa esteellistymistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Kansallisarkiston toiminta on muuttunut kielteiseen suuntaan ja että tutkijoiden kokema vaikeus on yleistettävissä oleva ongelma. ”Kansallisarkiston nykyinen toimintakulttuuri hankaloittaa tutkijoiden työtä pahasti.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun viitataan rajoitusten syntyyn. ”Rajoituksen kerrotaan olevan voimassa syksystä 2022 vuoden 9999 loppuun.”
Kuka saa äänen Tutkijoiden ja entisen pääjohtajan ääni on dominoiva ja kriittinen, kun taas nykyinen johto vastaa syytöksiin puolustautuen. ”Yle MOT on haastatellut kymmentä tutkijaa... Moni ei halua kommentoida asiaa julkisesti”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rakentaa kuvaa Kansallisarkistosta, joka on etääntynyt lakisääteisestä tehtävästään edistää tutkimusta ja muuttunut sulkeutuneeksi, byrokraattiseksi toimijaksi. Lukijalle välittyy vaikutelma, että arkiston johdon päätökset ja 'digitointimania' estävät historiallisen totuuden selvittämistä, mikä herättää kysymyksen siitä, onko kyseessä hallinnollinen tehottomuus vai tietoinen pyrkimys rajoittaa pääsyä arkaluontoiseen historiaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko Kansallisarkiston linjaus osa laajempaa valtiollista pyrkimystä suojella Suomen ja Venäjän välisen historian herkkää narratiivia, mikä voisi selittää poikkeuksellisen pitkät rajoitusajat ja tietokantojen katoamisen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja, syyttäviä termejä kuvaamaan arkiston toimintaa.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 57/100, 2 tilastoaihetta
57/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa digitaalisten palveluiden käyttöasteeseen (98 %) ja kustannuksiin, joiden tarkistaminen arkiston omista raporteista antaisi laajemman kuvan.

  • GPT-5.6 Luna64
  • Gemini 3.1 Flash Lite50

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • arkistopalveluiden käyttömäärät
  • digitointikustannukset

Suositellut lähteet

  • Kansallisarkiston vuosikertomukset
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anna Mattila muut analyysit →
politiikka työelämä Jussi Nuorteva Dmitri Frolov Päivi Happonen Pia Koivunen Liisa Vuonokari-Bomström Kirsi Vainio-Korhonen Aleksi Mainio Vladimir Putin Kansallisarkisto Suomen historiallinen seura Journalistiliitto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • yhteiskunta
  • tutkijat
  • Kansallisarkisto
  • Suomen historia
  • Venäjä
  • MOT
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Lain mukaan Kansallisarkiston tehtävä on [...1188 sanaa...] ovat jättäneet lakiehdotuksesta kriittiset lausunnot.

Sisältö haettu
6.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →