Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartiointia ei ole hylätty

Yle Uutinen 17.2.2010
Pisteet
66
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
56
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini56
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta maiden välisestä poliisiyhteistyöstä ja viestii, että viranomaiset työskentelevät aktiivisesti lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi. Lukijalle välittyy kuva, että yhteispartiointi on tavoiteltava ja looginen päämäärä, jonka toteutuminen on vain ajan ja byrokratian kysymys.

Uutinen Yle · 17.2.2010 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee aihetta poliisiviranomaisen näkökulmasta, korostaen hallinnollisia tavoitteita.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta se on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se antaa äänen vain poliisiviranomaiselle. Tämä nostaa vinoumapisteitä, vaikka kieli ei ole latautunutta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaisten hallinnollista yhteistyötä, joka ei ole ideologisesti latautunut aihe. Vaikka artikkeli on yksipuolinen, se ei aja selkeää poliittista suuntaa, vaan raportoi viranomaisten tavoitteista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkemys yhteispartioinnin tarpeellisuudesta.

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kriittiset näkökulmat tai mahdolliset perustuslailliset esteet yhteispartioinnille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi hanke on kohdannut vastustusta tai miksi toimivaltaongelmat ovat niin vaikeita ratkaista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa käytännönläheiseen tarpeeseen ratkaista toimivaltaongelmat.

Artikkeli ei käytä tunnevetoamista, vaan säilyttää asiallisen ja toteavan raportointityylin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa todetaan hankkeen olevan vireillä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Suomen ja Ruotsin poliisien yhteispartiointia ei ole hylätty".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava eikä sisällä latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali ja asiallinen, eikä siinä ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kohdetta, jota kritisoitaisiin, mutta viranomaisten toimivaltaa koskevassa aiheessa olisi ollut perusteltua kuulla esimerkiksi oikeudellista asiantuntijaa.

5 JSN-arvio 56/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

56
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä artikkelissa ei ole vastapuolta tai kriittistä ääntä.
  • JO 21: Artikkelissa käsitellään viranomaisten toimivaltaa, mutta kriittisiä ääniä tai vaihtoehtoisia näkökulmia ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi viranomaisten tiedotuksesta, mikä on tyypillistä uutisointia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisyhteistyön kehittämistä kannattavia tahoja, sillä se esittää hankkeen vastoinkäymiset teknisinä ja väliaikaisina, ei poliittisina tai periaatteellisina esteinä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliisien yhteispartiointi on itsestäänselvästi tavoiteltava ja hyödyllinen toimintamalli. ”Tornionjokilaaksossa on tarkoitus saada suomalainen ja ruotsalainen poliisi samaan partioautoon”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hankkeen epäonnistuminen esitetään epämääräisenä toimivaltaongelmana ilman, että nimetään tahoa, joka on tehnyt päätöksen hankkeen kaatumisesta. ”hanke kaatui viime kädessä toimivaltaongelmiin”
Kuka saa äänen Poliisipäällikkö Kinnunen on artikkelin ainoa ääni, mikä antaa viranomaisnäkökulmalle hallitsevan aseman. ”Peräpohjolan poliisipäällikkö Seppo Kinnunen sanoo, että yhteispartiointiasiaa ei jätetä tähän”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi ajatusta maiden välisestä poliisiyhteistyöstä ja viestii, että viranomaiset työskentelevät aktiivisesti lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi. Lukijalle välittyy kuva, että yhteispartiointi on tavoiteltava ja looginen päämäärä, jonka toteutuminen on vain ajan ja byrokratian kysymys.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin niitä 'toimivaltaongelmia', jotka estivät hankkeen toteutumisen. Tämä jättää lukijalle vaikutelman, että esteet ovat puhtaasti teknisiä, vaikka kyseessä voi olla monimutkaisempi oikeudellinen tai poliittinen kysymys.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Suomi laajempi kuva →
Suomi kotimaa Ruotsi politiikka Seppo Kinnunen Tanska
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kotimaa
  • poliisi
  • Ruotsi
  • lainvalvonta
  • pelastuspalvelu
  • Poliisipartio
  • Schengenin säännöstö
  • pelastustoiminta

Tiedot tästä analyysistä

Suomen ja Ruotsin poliisit eivät [...139 sanaa...] vain tietyissä takaa-ajotilanteissa Schengen-säännösten turvin.

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →