Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Saksa syyttää Venäjää drooni-iskun yrityksestä Leipzigin lentokentällä – näin Stubb kommentoi

Ilta-Sanomat Uutinen 1.9.2026
Pisteet
52
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä Euroopan turvallisuutta horjuttavana toimijana. Lukijalle välittyy viesti, että Saksan ja EU:n päättäjät toimivat päättäväisesti ja yhtenäisesti, mikä normalisoi ajatuksen jatkuvasta hybridisodankäynnistä osana normaalia kansainvälistä politiikkaa.

Artikkeli raportoi Saksan syytöksistä Venäjää kohtaan ja länsijohtajien reaktioista, mutta jättää Venäjän näkökulman kokonaan huomiotta.

Uutinen Ilta-Sanomat Anna Nuutinen , Joel Tiessalo · 1.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia viranomaisten ja poliittisten johtajien näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se esittää vain länsimaisten päättäjien näkemykset ja syytökset. Vastapuolen ääni puuttuu kokonaan, mikä on tyypillistä kriisitilanteiden uutisoinnissa, mutta nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi vallankäyttäjien toimista ja lausunnoista. Vaikka kehys on Venäjä-kriittinen, se heijastaa Suomen ja EU:n virallista ulkopoliittista linjaa, eikä artikkeli sisällä ideologista puoluepoliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Länsimaiden yhtenäinen rintama Venäjää vastaan
  • Venäjän syyllisyys hybridisodankäyntiin

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän näkökulma tai mahdollinen vastine syytöksiin puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Luottamus
Huoli

Huoli Euroopan turvallisuudesta ja hybridisodankäynnistä.

Luottamus

Luottamus länsimaiden yhtenäiseen vastaukseen.

Konflikti- tai kriisikehys

Uutinen rakentuu Venäjän hyökkäyksen ja länsimaiden vastatoimien ympärille.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen luonteeseen turvallisuuspoliittisena kriisinä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 55

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääväitettä Saksan syytöksistä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta hyödyntää Stubbin kommenttia tuomaan uutiseen ajankohtaisuutta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi syytöksestä neutraalisti ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 55/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentaa selkeää me-vs-Venäjä-asetelmaa, mutta pysyy asiallisessa sävyssä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistista rakennetta; artikkeli keskittyy instituutioiden väliseen toimintaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää syytetään suoraan, mutta sille ei ole varattu mahdollisuutta vastata syytöksiin.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (Saksan viranomaiset) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; Venäjän näkökulmaa ei ole kysytty tai esitetty.
  • JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, syytökset esitetään faktoina.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti, joka toistaa muiden medioiden ja viranomaisten välittämää tietoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee länsimaista turvallisuuspoliittista linjaa, jossa Venäjän hybriditoiminta esitetään yhtenäisenä ja vakavana uhkana, joka vaatii tiukkoja vastatoimia.
Pelissä Euroopan turvallisuus vs. Venäjän hybridivaikuttaminen. Juttu käsittelee vain edellistä, korostaen länsimaiden yhtenäistä vastausta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa itsestäänselvyytenä, että Venäjän syyllisyys on todennettu ja kiistaton. ”näyttö Venäjän osallisuudesta on selkeää”
Kuka saa äänen Äänessä ovat länsimaiset poliittiset päättäjät ja viranomaiset; Venäjän näkemystä tai vastinetta ei esitetä. ”Tunnemme Venäjän toimintatavan. Venäjä yrittää pelotella meitä”
Tunnelma Huoli, Luottamus

Artikkeli vahvistaa kuvaa Venäjästä Euroopan turvallisuutta horjuttavana toimijana. Lukijalle välittyy viesti, että Saksan ja EU:n päättäjät toimivat päättäväisesti ja yhtenäisesti, mikä normalisoi ajatuksen jatkuvasta hybridisodankäynnistä osana normaalia kansainvälistä politiikkaa.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelissa mainitaan Saksan sisäministeriksi Alexander Dobrindt ja liittokansleriksi Friedrich Merz, vaikka todellisuudessa nämä henkilöt eivät kyseisissä viroissa artikkelin julkaisuhetkellä ole. Tämä viittaa siihen, että artikkeli saattaa perustua fiktiiviseen tai virheelliseen tietolähteeseen, mutta analyysissä tämä käsitellään artikkelin sisäisenä faktana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anna Nuutinen muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Alexander Stubb Alexander Dobrindt Johann Wadephul Ursula von der Leyen Mark Rutte Friedrich Merz Saksa Venäjä Nato
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kommentoi [...269 sanaa...] liittolaisten pelotteen ja puolustuksen takaamiseksi.

Sisältö haettu
8.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →