Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi ei tervehdy kasvulla, vaan katteella

Kauppalehti Mielipidekirjoitus 1.9.2026
Pisteet
54
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

 Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoitus esittää Suomen taloudellisen tilan epäonnistuneen politiikan seurauksena, jossa aineettoman pääoman ja kotimaisen omistajuuden merkitys on laiminlyöty. Lukijalle välittyy kuva, että nykyinen talouspolitiikka ja julkinen rahoitus ohjautuvat tehottomasti, ja ainoa tie hyvinvointiin on rakenteellinen muutos kohti luovaa taloutta.

Kirjoitus on vahvasti mielipidepainotteinen ja lobbaava puheenvuoro, joka käyttää taloushistoriaa perusteluna omalle poliittiselle agendalleen.

Mielipidekirjoitus Kauppalehti Mielipide · 1.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja esiintyy luovan talouden asiantuntijana ja etujärjestön puheenjohtajana.

78
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoitus on yksipuolinen mielipidekirjoitus, joka ajaa tiettyä talouspoliittista agendaa. Se käyttää latautunutta kieltä (esim. 'hankehumppa', 'laivanhitsausparatiisi') ja esittää monimutkaiset taloudelliset kysymykset yksinkertaisina valintoina.

Poliittinen kehystys Oikea

Kirjoitus korostaa kotimaista omistajuutta, yrittäjyyden merkitystä ja kritisoi julkisen sektorin rahoitusta ja virkakoneistoa, mikä heijastaa markkinaliberaalia ja oikeistolaista talousajattelua.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kotimaisen luovan talouden ja aineettoman pääoman merkitys
  • Nykyisen talouspolitiikan epäonnistuminen

Kritisoidut tahot

  • Suomen talouspolitiikka
  • Virkakoneisto

Puolustetut tahot

  • Suomen Luova Talous (SULT) ry
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus talouspolitiikan valinnoista puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi aiemmat päätökset on tehty tai mitkä muut tekijät vaikuttavat talouskasvuun.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yksipuolinen lähteistys Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Huoli
Turhautuminen / pettymys

Kirjoittaja on turhautunut Suomen talouden tilaan ja poliittiseen kyvyttömyyteen.

Huoli

Huoli Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta ja hyvinvoinnin säilymisestä.

Latautunut kieli

Käyttää termejä kuten 'hankehumppa' ja 'laivanhitsausparatiisi' kuvaamaan nykytilaa.

Liioittelu / korostus

Esittää väitteitä, kuten 'Suomi on yksi niitä harvoja maailman maita, missä köyhyys on valintakysymys'.

Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle, mutta se on retorisesti latautunutta ja pyrkii ohjaamaan lukijaa kirjoittajan ajamaan ratkaisuun.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kirjoituksen sisältöä, jossa vaaditaan katetta kasvun sijaan.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen mielipidekirjoitukselle, mutta käyttää vahvaa retoriikkaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulmaa talouspolitiikkaan.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Teksti luo vastakkainasettelua 'osaavan maan' ja 'epäonnistuneen talouspolitiikan' välille.

Populismi: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna28
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sisältää anti-elitistisiä piirteitä, kuten virkakoneiston kritiikkiä, mutta pysyy asiallisena mielipidekirjoituksena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, jossa ei ole nimettyä kohdetta, jolla olisi oikeus vastineeseen.

5 JSN-arvio 68/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipidekirjoitus on selkeästi merkitty lukijalta tulevaksi, joten lukija erottaa sen uutisista.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko ja leipäteksti ovat linjassa, mutta teksti sisältää vahvoja yleistyksiä ilman faktapohjaista tukea.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoitus toistaa tuttuja argumentteja luovan talouden merkityksestä, mutta sovittaa ne ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kirjoitus palvelee kotimaista aineetonta pääomaa ja luovaa taloutta edistäviä toimijoita, jotka vaativat poliittista tukea ja pääoman ohjaamista kotimaiseen omistajuuteen.
Pelissä Kotimainen omistajuus ja luova talous vs. nykyinen talouspolitiikka ja julkisen rahoituksen kohdentaminen. Juttu käsittelee vain edellistä, vaatien muutosta vallitsevaan tilaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen talousongelmat johtuvat nimenomaan aineettoman pääoman ja kotimaisen omistajuuden puutteesta. ”Suomi ei siirtynyt ajallaan luovaan talouteen, väheksyi kotimaista omistajuutta ja hylkäsi yrittäjät.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta taloudellisista epäonnistumisista ei kohdisteta yksittäisiin päättäjiin, vaan yleisesti 'maailmoja valtaavaan epäonnistuneeseen talouspolitiikkaan'. ”maailmoja valtaava epäonnistunut talouspolitiikka koitui ansaksi.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää poliitikkoja (Lindman, Puisto) vain esimerkkeinä keskustelunavauksista, mutta ei anna heille ääntä. ”Demareiden Antti Lindman puhui Kouvolassa aineettomista pääomista ja perussuomalaisten Sakari Puisto vaatii kansallisvarallisuuden kasvattamisohjelmaa.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Kirjoitus esittää Suomen taloudellisen tilan epäonnistuneen politiikan seurauksena, jossa aineettoman pääoman ja kotimaisen omistajuuden merkitys on laiminlyöty. Lukijalle välittyy kuva, että nykyinen talouspolitiikka ja julkinen rahoitus ohjautuvat tehottomasti, ja ainoa tie hyvinvointiin on rakenteellinen muutos kohti luovaa taloutta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan rooli Suomen Luova Talous ry:n puheenjohtajana vaikuttanut tekstin voimakkaaseen lobbausmaiseen sävyyn, jossa tietty talousmalli esitetään ainoana pelastuksena.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käyttää halventavia termejä kuvaamaan julkista hallintoa ja talouspolitiikkaa.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 43/100, 2 tilastoaihetta
43/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Kirjoitus esittää väitteitä valtionvelasta ja talouskehityksestä, jotka olisivat tarkistettavissa tilastollisesti.

  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna45

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen valtionvelka 1980-luku
  • Luovan talouden osuus BKT:sta

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Valtiokonttori
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Kauppalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mielipide muut analyysit →
talous politiikka Antti Lindman Sakari Puisto Erkki Puumalainen Nokia Apple Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipidekirjoitus
  • Mielipide
  • Politiikka
  • Yhteiskunta
  • Yrittäminen
  • Digitalous
  • Kansantalous

Tiedot tästä analyysistä

Se puolue, joka ei osaa [...318 sanaa...] Suomen Luova Talous (SULT) ry_

Sisältö haettu
1.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →