Analyysi artikkelista: Pelastusylijohtaja varoittaa: Suomi ei ole valmis
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatuksen pelastustoimen merkittävästä lisärahoitustarpeesta turvallisuusympäristön muutoksen varjolla. Lukijalle välittyy kuva, että nykyinen varautumistaso on riittämätön ja että suuret materiaalipanostukset ovat ainoa keino vastata tuleviin kriiseihin.
Asiallinen virkamieshaastattelu, joka nostaa esiin pelastustoimen investointitarpeet. Juttu on kuitenkin yksipuolinen, sillä se ei haasta esitettyjä summia tai niiden rahoitusmahdollisuuksia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen haastattelu, joka antaa pelastusylijohtajalle mahdollisuuden esittää investointitarpeet ilman kriittistä vastapainoa. Vaikka sävy on asiallinen, lähteistys on kapea.
Artikkeli keskittyy viranomaisen esittämään tarpeeseen ja vahtikoira-asetelmaan turvallisuudesta. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyseessä on hallinnollinen tarvearvio.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Pelastustoimen virkamiesjohto
- Lisärahoituksen välttämättömyys
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Poliittisten päättäjien tai talousasiantuntijoiden näkökulma rahoituksen priorisointiin puuttuu. — Lukija ei saa käsitystä siitä, miten esitetyt sadat miljoonat eurot suhteutuvat muihin julkisen talouden tarpeisiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen valmiudesta kriiseihin.
Painottaa varautumisen välttämättömyyttä ennen kriisiä.
Korostaa uhkakuvien vakavuutta ja investointien suuruutta.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu virkamiehen asialliseen huoleen, mikä on genren mukaista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen mutta käyttää lievää pelotevaikutusta.
Otsikko on asiallinen varoitus ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei vastakkainasettelua, vaan viranomaisen arvio tarpeista.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan esittää viranomaisen arvion tarpeista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaisnäkökulmasta.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä juttu esittää suuria rahoitusvaatimuksia ilman vastapuolen tai kriittisen asiantuntijan ääntä.
6 Omaperäisyys
Tyypillinen virkamieshaastattelu, joka ei tarjoa uutta analyysia tai laajempaa kontekstia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatuksen pelastustoimen merkittävästä lisärahoitustarpeesta turvallisuusympäristön muutoksen varjolla. Lukijalle välittyy kuva, että nykyinen varautumistaso on riittämätön ja että suuret materiaalipanostukset ovat ainoa keino vastata tuleviin kriiseihin.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtään talousasiantuntijaa tai poliittista päättäjää, joka voisi peilata 300-430 miljoonan euron investointitarvetta muihin hyvinvointialueiden säästöpaineisiin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu merkittäviin rahallisiin arvioihin (300-430 miljoonaa euroa), joiden taustat ja rahoituspohja olisivat tarkistettavissa virallisista budjettiasiakirjoista.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- pelastustoimen rahoitus
- hyvinvointialueiden budjetit
Suositellut lähteet
- sisäministeriö
- valtiovarainministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →