Eduskunnan kyselytunti ja hallituksen talouspolitiikka
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Sosiaalipolitiikka | Ihmisiä ei kohdella Suomessa tarpeeksi hyvin, sanovat kansalaiset
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Realismi
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli nostaa esiin suomalaisten kokeman tyytymättömyyden ihmisarvon toteutumiseen, mutta samalla se implisiittisesti normalisoi huono-osaisuuden jakamista 'hyväksyttäviin' ja 'poliittisesti kiistanalaisiin' ryhmiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen arvomaailma ohjaa vahvasti sitä, kenen huono-osaisuus nähdään yhteiskunnan vastuuna.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on pääosin neutraali raportti tutkimuksesta. Vinouma on lievä ja liittyy siihen, miten perussuomalaisten kannattajien asenteet on nostettu erityiseksi esimerkiksi polarisaatiosta, mikä ohjaa lukijan huomiota poliittiseen vastakkainasetteluun.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi tutkimustuloksia tasapuolisesti ja antaa äänen tutkijalle. Vaikka se nostaa esiin poliittisia eroja, se ei asetu minkään puolueen puolelle, vaan kuvaa barometrin tuloksia analyyttisesti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliittinen polarisaatio huono-osaisuuden määrittelyssä
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Turvaverkon määritelmän puuttuminen jättää lukijan pohtimaan, mitä vastaajat ovat todellisuudessa arvioineet. — Lukija ei voi tietää, onko vastaajien käsitys turvaverkosta realistinen vai perustuuko se mielikuviin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva painotus
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ihmisarvon toteutumisesta ja heikossa asemassa olevien tilanteesta.
Tutkimustietoon pohjautuva asiallinen sävy.
Anekdootti / henkilökohtainen tarina
Tutkijan nostamat esimerkit ihmisryhmistä havainnollistavat huono-osaisuuden kirjoa.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu tutkimuksen aihepiiriin (ihmisarvo), ei manipuloivaan kieleen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin pääviestiä.
Klikkihoukutus:
15/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää yleistävää 'kansalaiset'-ilmaisua.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvaa tutkimuksen ydintä.
Kärjistys:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna30
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa poliittista polarisaatiota tutkimustulosten kautta, mutta ei itse polarisoi.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole populistinen, vaikka se käsittelee poliittisia asenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tutkimusraportointia, ei kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla tutkimustuloksia.
- JO 11: Mielipiteet (tutkijan tulkinnat) on erotettu tutkimusfaktoista.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
60/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu tuoreeseen tutkimusjulkistukseen, mikä on uutisarvoinen perusta.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Diakonissalaitosta ja tutkimuksen tekijää, sillä tutkimus nostaa esiin sosiaalipoliittisia epäkohtia ja tarpeen yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että 'riittävä turvaverkko' on tavoiteltava tila, vaikka se myöntää, ettei termiä ole määritelty. ”Barometrissa tosin ei sen tarkemmin määritellä, mitä riittävä turvaverkko tarkoittaa.”
Kuka saa äänen
Tutkija Juho Saari toimii jutun ainoana asiantuntijaäänenä, joka tulkitsee tutkimustuloksia ja puolueiden kannattajien asenteita. ”Saari selvitti vastausta neljään kysymykseen”
Tunnelma
Huoli, Realismi
Artikkeli nostaa esiin suomalaisten kokeman tyytymättömyyden ihmisarvon toteutumiseen, mutta samalla se implisiittisesti normalisoi huono-osaisuuden jakamista 'hyväksyttäviin' ja 'poliittisesti kiistanalaisiin' ryhmiin. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen arvomaailma ohjaa vahvasti sitä, kenen huono-osaisuus nähdään yhteiskunnan vastuuna.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa perussuomalaisten kannattajien asenteet erityiseksi huomioksi muiden puolueiden joukosta — tämä voi vahvistaa lukijan mielikuvaa puolueesta nimenomaan sosiaalipoliittisena vastavoimana, vaikka tutkimus käsitteli laajaa kirjoa asenteita.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
80/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli perustuu suoraan tutkimusdataan, jonka tuloksia on syytä tarkastella alkuperäisestä lähteestä.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna80
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Ihmisarvobarometri 2024
- sosiaalipoliittiset asenteet Suomessa
Suositellut lähteet
- Diakonissalaitos
- Tampereen yliopisto
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka työelämä Juho Saari Diakonissalaitos Tampereen yliopisto kokoomus perussuomalaiset vihreät Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →