Analyysi artikkelista: Saksalaislehti: Toisella Leipzigin drooni-iskun yrityksestä epäillyllä kytkös Suomeen
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli linkittää Suomen osaksi laajempaa eurooppalaista turvallisuusuhkaa ja Venäjän tiedustelutoimintaa. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen viranomaisrekisterit ovat osa kansainvälistä rikostutkintaa, mikä normalisoi Suomen roolin osana tätä turvallisuusasetelmaa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta otsikointi korostaa Suomi-yhteyttä, joka on jutun sisällön kannalta vähäinen. Tämä on tyypillinen valinta lukijoiden huomion saamiseksi.
Artikkeli raportoi kansainvälisestä turvallisuusuhasta ja viranomaisten tiedoista ilman selkeää ideologista kehystä. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän osallisuus hybridivaikuttamiseen
- Suomen kytkös kansainväliseen rikostutkintaan
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Tarkemmat tiedot Suomen rekisterien ja kansainvälisen rikostutkinnan yhteistyöstä puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi dna-osuma Suomesta on merkittävä tai miten se kytkeytyy epäiltyyn.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turvallisuusuhan ja drooni-iskun yrityksen aiheuttama huoli.
Iskun yritys ja Venäjän osallisuus luovat jännitteisen konfliktikehyksen.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisoitavaan turvallisuusuhkaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko korostaa Suomi-kytköstä, vaikka jutussa todetaan vain dna-osuma suomalaiseen rekisteriin.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna60
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko nostaa Suomen kytköksen keskiöön, vaikka se on jutussa vain sivuseikka.
Otsikko on informatiivinen ja neutraali, vaikka se korostaakin Suomen yhteyttä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi turvallisuusuhasta, mikä luo lievää me-vs-ne-asetelmaa Venäjän ja Euroopan välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Epäiltyjä ei ole kuultu, mikä on rikosuutisoinnissa tavanomaista tutkinnan tässä vaiheessa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla lähteet.
- JO 10: Attribuutio: Süddeutsche Zeitung mainittu lähteenä.
Heikkoudet
- JO 15: Otsikolla on vain heikko kate sisällössä, sillä Suomi-kytkös on jutussa hyvin marginaalinen.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu lähes kokonaan saksalaislehden uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli linkittää Suomen osaksi laajempaa eurooppalaista turvallisuusuhkaa ja Venäjän tiedustelutoimintaa. Lukijalle välittyy kuva, että Suomen viranomaisrekisterit ovat osa kansainvälistä rikostutkintaa, mikä normalisoi Suomen roolin osana tätä turvallisuusasetelmaa.
Herää kysymys, miksi Suomen kytkös nostetaan otsikkoon, vaikka artikkelin tiedot siitä ovat hyvin hataria ja epämääräisiä; tämä voi palvella lukijoiden kiinnostuksen herättämistä paikallisella yhteydellä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →