Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus: Jos sote-järjestöjen rahat lähtevät, kuka auttaa tyhjän päälle jääviä ihmisiä?

Ilta-Sanomat Pääkirjoitus 22.8.2025
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
46
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja normalisoi järjestöjen rahoituksen välttämättömyyden ja kyseenalaistaa leikkauspolitiikan inhimilliset seuraukset. Lukijalle välittyy kuva, jossa järjestöjen rahoituksen leikkaaminen johtaa suoraan yhteiskunnalliseen pahoinvointiin ja julkisen terveydenhuollon ylikuormittumiseen, jättäen huomiotta leikkausten taustalla olevan julkisen talouden tasapainottamisen tarpeen.

Pääkirjoitus Ilta-Sanomat Heidi Hagelin · 22.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli tarkastelee poliittisia päätöksiä niiden inhimillisten seurausten kautta, painottaen yksilön avunsaantia.

78
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen ja puolustaa voimakkaasti järjestöjen rahoitusta. Se käyttää latautunutta kieltä ja kehystää leikkauspolitiikan inhimillisesti kestämättömäksi ilman vastapainoa.

Poliittinen kehystys Vasen

Kirjoittaja puolustaa julkisen sektorin ja kolmannen sektorin rahoitusta ja kritisoi markkinaehtoisia leikkauksia. Kehys on arvoliberaali ja painottaa sosiaalista turvaverkkoa, mikä kallistaa tekstin vasemmistolaiseen näkökulmaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sote-järjestöjen rahoituksen säilyttäminen on välttämätöntä inhimillisen kärsimyksen ehkäisemiseksi.

Kritisoidut tahot

  • Leikkauspolitiikkaa ajavat poliitikot

Puolustetut tahot

  • Sote-järjestöt

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Leikkauspolitiikan taloudellisia perusteita ja tavoitteita ei avata. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi leikkauksia ylipäätään harkitaan.
  • Tausta Julkisen terveydenhuollon uudistusten ja järjestöjen roolin välistä suhdetta ei avata laajemmin. — Lukija ei ymmärrä järjestökentän ja julkisen sektorin työnjakoa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Suru / myötätunto
Huoli

Huoli haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten avunsaannista.

Suru / myötätunto

Myötätunto itsemurhan tehneen kansanedustajan ja apua tarvitsevien ihmisten kohtaloita kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten "tyhjän päälle jäävät" ja "surullinen uutinen".

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan vastakkain poliitikkojen leikkausinto ja ihmisten avuntarve.

Tunnevetoaminen on tyypillistä pääkirjoitukselle, mutta tässä tapauksessa se on voimakasta ja pyrkii ohjaamaan lukijan sympatiaa järjestöjen puolelle.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 34/100, kärjistys 62

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa pääkirjoituksen sisältöä ja argumentaatiota.

Klikkihoukutus: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa herättääkseen huolta, mutta se on informatiivinen suhteessa tekstin sisältöön: "Jos sote-järjestöjen rahat lähtevät, kuka auttaa tyhjän päälle jääviä ihmisiä?"

Otsikon lataus: Latautunut

Termi "tyhjän päälle jäävät" lataa otsikon emotionaalisesti ja luo uhkakuvan.

Kärjistys: 62/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Teksti luo vastakkainasettelun 'poliitikkojen' ja 'avuntarvitsijoiden' välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Tekstissä esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, jossa poliitikot esitetään etääntyneinä kansan todellisesta avuntarpeesta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Poliitikot, jotka ajavat leikkauksia, eivät saa ääntään kuuluviin, vaikka heitä kritisoidaan.

5 JSN-arvio 46/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

46
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista pääkirjoituksen muodossa.
  • JO 11: Pääkirjoitus on selkeä mielipideteksti.

Heikkoudet

  • JO 21: Leikkauspolitiikan kannattajien näkökulmaa ei kuulla tai perustella.
  • JO 21: Vastakkaisen näkökulman puuttuminen tekee tekstistä yksipuolisen.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja toistuva keskusteluaihe suomalaisessa politiikassa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee sote-järjestöjä ja niiden rahoituksen puolustajia; se asettaa leikkauspolitiikan vastakkain haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin kanssa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että järjestöjen tarjoama apu on korvaamatonta ja ettei julkinen terveydenhuolto kykene paikkaamaan järjestöjen mahdollista katoamista. ”Ajatus ei voi olla, että nyt järjestöiltä apua saaneet ihmiset pääsisivät edes valtaosin julkisen terveydenhuollon palveluiden piiriin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten päättäjien vastuu leikkausten perusteluista häivytetään viittaamalla yleiseen 'kansan tahtoon' ja 'hämmentyneeseen' kuunteluun. ”Poliitikot on valittu vaaleilla ja pitää voida ajatella, että he toteuttavat kansan tahtoa.”
Kuka saa äänen Kirjoittaja käyttää asiantuntijaviittausta (Ahonen) tukemaan omaa näkemystään ja nostaa esiin järjestöjen rahoituksen tärkeyden, mutta ei anna ääntä leikkauspolitiikan kannattajille. ”Osaa poliitikoista ja kansaa kuuntelemalla syntyy käsitys, että järjestöiltä voi leikata miten paljon vain.”
Tunnelma Huoli, Suru / myötätunto

Kirjoittaja normalisoi järjestöjen rahoituksen välttämättömyyden ja kyseenalaistaa leikkauspolitiikan inhimilliset seuraukset. Lukijalle välittyy kuva, jossa järjestöjen rahoituksen leikkaaminen johtaa suoraan yhteiskunnalliseen pahoinvointiin ja julkisen terveydenhuollon ylikuormittumiseen, jättäen huomiotta leikkausten taustalla olevan julkisen talouden tasapainottamisen tarpeen.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi kirjoittaja yhdistää kansanedustajan kuoleman ja järjestöjen rahoituksen leikkaukset samaan tekstiin; tämä voi luoda lukijalle implisiittisen yhteyden, jossa leikkaukset nähdään suorana uhkana ihmishengille.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään tunteisiin vetoavia ilmauksia kuvaamaan leikkausten seurauksia.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee STEA-rahoituksen leikkauksia, joten virallinen tilastotieto rahoituksen määristä ja kohdentumisesta olisi relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • STEA-avustusten kehitys
  • Sote-järjestöjen rahoitus

Suositellut lähteet

  • STEA
  • THL
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Eemeli Peltonen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heidi Hagelin muut analyysit →
Eemeli Peltonen STEA työelämä politiikka Karoliina Ahonen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Pääkirjoitus

Tiedot tästä analyysistä

On helppo sanoa, että sote-järjestöiltä [...478 sanaa...] se näkyy kyllä. Myös katukuvassa.

Sisältö haettu
3.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →