← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pohjois-Korea on tehnyt jälleen ohjuskokeen, sanovat Japani ja Etelä-Korea

Yle Uutinen 12.8.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Pohjois-Korean ohjuskokeesta osana alueellista jännitekierrettä. Lukijalle välittyy kuva toistuvasta provokaatioiden ja sotaharjoitusten kehästä, jossa Pohjois-Korea reagoi Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen toimiin, mutta artikkelin kehys painottaa Pohjois-Korean toimintaa uhkana.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta kansainvälisen turvallisuuspolitiikan ja alueellisten jännitteiden näkökulmasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva, mutta lähteistys painottuu yksipuolisesti länsimaisiin ja alueellisiin liittolaismaihin. Pohjois-Korean näkökulma jää puuttumaan, mikä on tyypillistä tämän tyyppisessä uutisoinnissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Juttu raportoi kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta vakiintuneiden lähteiden kautta. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyseessä on perinteinen uutisraportti vallitsevasta tilanteesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Etelä-Korean ja Japanin turvallisuusnäkökulma

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Pohjois-Korean virallisia perusteluja tai näkemyksiä sotaharjoituksista ei mainita. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen jännitteiden syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Turvallisuusuhka alueen rauhalle.

Konflikti- tai kriisikehys

Ohjuskokeen ja sotaharjoitusten välinen yhteys korostaa jännitettä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisen aihepiiriin liittyvään turvallisuusuhkaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali raportointi tapahtumasta.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini30
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa jännitettä osapuolten välillä, mutta ei käytä polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pohjois-Korean hallintoa ei ole kuultu, vaikka se on uutisen keskeinen kohde.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu (Pohjois-Korean hallintoa ei ole kuultu).
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu kansainvälisiin uutistoimistoihin ja viranomaistietoihin, ei omaan kenttätyöhön.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Pelissä Alueellinen turvallisuus vs. sotilaallinen varautuminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen Etelä-Korean ja Japanin näkökulmaa uhkaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Pohjois-Korean ohjuskokeet ovat luonteeltaan provokaatioita, joihin tulee vastata. ”Etelä-Korean hallinto vaatii Pohjois-Koreaa lopettamaan provokaatiot.”
Kuka saa äänen Etelä-Korean ja Japanin viranomaisten näkemykset saavat eniten tilaa, kun taas Pohjois-Korean oma ääni puuttuu kokonaan. ”Japanin puolustusministeri Shinjiro Koizumi sanoo, että keskiviikon laukaisu oli uhaksi alueen rauhalle ja turvallisuudelle.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Pohjois-Korean ohjuskokeesta osana alueellista jännitekierrettä. Lukijalle välittyy kuva toistuvasta provokaatioiden ja sotaharjoitusten kehästä, jossa Pohjois-Korea reagoi Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen toimiin, mutta artikkelin kehys painottaa Pohjois-Korean toimintaa uhkana.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Japani laajempi kuva Katso kirjoittajan Kai Jääskeläinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kansainvälinen politiikka
  • Pohjois-Korea
  • Etelä-Korea
  • Japani
  • ohjuskokeet
  • Ballistinen ohjus
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Ohjuskoe tehtiin vain kaksi päivää [...248 sanaa...] ulkosaarilleen. Lähteet: AP, Reuters, AFP

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →