Analyysi artikkelista: Emeritusprofessori: Helsingin Garden-hankkeen investointituki saattaa täyttää rakenteellisen korruption tunnusmerkit
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää asiantuntijan arvovaltaa nostaakseen esiin vakavia epäilyjä poliittisesta korruptiosta Helsingin Garden-hankkeeseen liittyen. Lukijalle välittyy kuva, että päätöksentekoprosessi on ollut epätavallinen ja mahdollisesti kytköksissä poliittiseen varainhankintaan, vaikka artikkeli itse korostaakin, ettei väitteiden todenperäisyydestä ole varmuutta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, koska se antaa tilaa vain kritiikille ilman vastapuolen (hallitus, hankeyhtiö) kommentteja. Latautuneen terminologian käyttö otsikossa ja asiantuntijan valinta vahvistavat kriittistä kehystä.
Artikkeli käsittelee vallankäytön valvontaa ja mahdollista epäasiallista menettelyä, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka kritiikki kohdistuu kokoomusjohtoiseen hallitukseen, artikkeli ei aja ideologista agendaa vaan vaatii hallinnon lainmukaisuuden tarkastelua.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Oikeustieteen asiantuntijan kriittinen näkemys hallinnon lainmukaisuudesta.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai hankeyhtiön perustelut rahoituspäätökselle puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa päätöksen perusteista.
- Tausta Normaalin investointituen hakemusmenettelyn yksityiskohdat puuttuvat. — Lukija ei voi arvioida, kuinka poikkeuksellinen menettely todellisuudessa on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Epäluottamus hallinnon päätöksentekoprosessia kohtaan.
Termien kuten 'rakenteellinen korruptio' käyttö.
Asetelma, jossa asiantuntija haastaa hallituksen toiminnan.
Tunnevetoaminen on sidottu asiantuntijan lausuntoihin, mutta termin 'korruptio' käyttö nostaa tunnetasoa merkittävästi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön asiantuntija-arviota.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa termiä 'rakenteellinen korruptio' huomion herättämiseksi.
Termi 'rakenteellinen korruptio' on voimakkaasti latautunut ja ohjaa lukijan tulkintaa jo ennen jutun lukemista.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini10
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli viittaa eliitin (kokoomuspoliitikot) ja kansan edun väliseen ristiriitaan, mutta pysyy asiantuntijavetoisena.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia tahoja (hallitus, Jan Vapaavuori, SRV) ei ole kuultu, vaikka heitä syytetään epäsuorasti korruptiosta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista (asiantuntijan arvio vs. tapahtumakuvaus).
- JO 11: Asiantuntijan näkemykset on selvästi erotettu uutisoinnista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kritiikin kohteita ei ole kuultu.
- JO 21: Kritiikin kohteena olevia tahoja ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu julkisuudessa olleisiin tietoihin ja asiantuntijan kommenttiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää asiantuntijan arvovaltaa nostaakseen esiin vakavia epäilyjä poliittisesta korruptiosta Helsingin Garden-hankkeeseen liittyen. Lukijalle välittyy kuva, että päätöksentekoprosessi on ollut epätavallinen ja mahdollisesti kytköksissä poliittiseen varainhankintaan, vaikka artikkeli itse korostaakin, ettei väitteiden todenperäisyydestä ole varmuutta.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan Jan Vapaavuoren ja Ilpo Kokkilan roolit ilman, että heille tai heidän edustamilleen tahoille on annettu mahdollisuutta kommentoida väitteitä, mikä vahvistaa lukijan mielikuvaa poliittisesta kytköksestä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Korruption ja väärinkäytösten implikointi ilman todisteita.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →