Analyysi artikkelista: "Kuka piru" – Ministeri Mari Rantanen suivaantui Petteri Orpolle, harvinaisen rajua tekstiä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli keskittyy hallituksen sisäiseen valtataisteluun ja ministerin suivaantumiseen, jättäen taka-alalle itse suojelupoliisin siirron perustelut. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä epäluottamuksesta ja pelisääntöjen rikkoutumisesta, kun ministeri nostetaan päärooliin pääministerin toiminnan arvostelijana.
Artikkeli keskittyy hallituksen sisäiseen draamaan ja ministerin tunnetilaan, tarjoten vain vähän substanssia itse tiedusteluviranomaisen siirron syistä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain Rantaselle ja käyttää latautunutta kieltä kuvaamaan tilannetta. Vastapuolen eli pääministerin näkökulma puuttuu, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä erimielisyydestä. Vaikka Rantasen ääni dominoi, kyseessä on poliittinen vahtikoira-asetelma, jossa ministeri kritisoi pääministerin toimintatapoja. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on hallinnon sisäisestä luottamuspulasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Mari Rantasen näkökulma ja kokemus sivuuttamisesta
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Mari Rantanen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Pääministerin tai hallituksen johdon näkökulma siirron valmisteluun puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi siirtoa valmistellaan ja miten tiedonkulku on todellisuudessa edennyt.
- Tausta Suojelupoliisin siirron hallinnolliset tai turvallisuuspoliittiset perusteet puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi siirtoa ylipäätään harkitaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Rantasen turhautuminen tiedonkulun puutteesta.
Ministerin epäluottamus pääministerin toimintatapoja kohtaan.
Sanojen 'suivaantui', 'kuka piru' ja 'tuima' käyttö.
Hallituksen sisäinen konflikti on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä artikkeli nostaa ministerin suuttumuksen pääuutiseksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka onkin latautunut.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna80
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista kieltä ja jättää epäselväksi, mitä 'rajulla tekstillä' tarkoitetaan.
Sana 'suivaantui' ja 'rajua tekstiä' lataavat otsikon tunteella.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun ministerin ja pääministerin välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ministerin ääni edustaa 'kansan ääntä' tai 'oikeaa toimintatapaa' eliittiä (pääministeriä) vastaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Petteri Orpoa ei ole kuultu, vaikka häntä kritisoidaan suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu sitaateilla.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä pääministerin näkökulma puuttuu kokonaan.
- JO 15: Otsikko on latautuneempi kuin jutun sisältö.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu pitkälti ministerin haastatteluun ja aiempaan uutisointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli keskittyy hallituksen sisäiseen valtataisteluun ja ministerin suivaantumiseen, jättäen taka-alalle itse suojelupoliisin siirron perustelut. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä epäluottamuksesta ja pelisääntöjen rikkoutumisesta, kun ministeri nostetaan päärooliin pääministerin toiminnan arvostelijana.
Herää kysymys, miksi artikkeli on rakennettu nimenomaan ministerin suivaantumisen ympärille sen sijaan, että se avaisi suojelupoliisin siirron hallinnollisia tai turvallisuuspoliittisia perusteita.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan ministerin reaktiota.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →