Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Maailmalla kohistaan Suomen salaisesta diilistä

Iltalehti Uutinen 2.9.2026
Pisteet – Ei laskettavissa Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu – Ei arvioitavissa
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kokoaa kansainvälisiä reaktioita Suomen ja Israelin väliseen puolustussopimukseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa sopimuksen ajoitus Gazan sodan kanssa ja sen salainen luonne nousevat keskiöön, samalla kun Suomen viranomaisten oma ääni jää lähes kuulumattomiin.

Artikkeli tarjoaa hyvän katsauksen kansainväliseen uutisointiin, mutta kärsii tasapainon puutteesta Suomen viranomaisten näkökulman osalta.

Uutinen Iltalehti Heikki Mulari · 2.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee sopimusta kansainvälisen uutisoinnin ja poliittisen reaktion kautta.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli painottaa sopimuksen salailua ja kriittisiä ääniä. Vaikka se raportoi eri maiden medioiden näkemyksiä, Suomen viranomaisten oma ääni ja perustelut puuttuvat, mikä kallistaa painotusta kriittiseen suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kriittisiä ääniä, mutta ei ota itse kantaa. Se noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita kyseenalaistamalla hallinnon avoimuutta, mikä on neutraalia journalismia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sopimuksen salailun kritiikki
  • Ajoituksen kyseenalaistaminen

Kritisoidut tahot

  • Suomen puolustusministeriö
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Puolustusministeriön perustelut sopimuksen salassapidolle puuttuvat. — Lukija ei saa tietää, onko salassapito tavanomaista puolustusyhteistyössä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus Paheksunta / viha
Epäluottamus

Sopimuksen salassapito herättää epäilystä.

Paheksunta / viha

Turkkilaisen median kautta välittyvä paheksunta Gazan sodan aikaisesta sopimuksesta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'salainen diili' ja 'Gazan vuotaessa verta' käyttö lataa tekstiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Sopimus kehystetään konfliktin kautta.

Tunnevetoaminen on peräisin siteeratuista ulkomaisista medioista, mikä on raportoinnin kannalta perusteltua, mutta valinta nostaa juuri nämä sitaatit keskiöön ohjaa lukijan tulkintaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 42/100, kärjistys 28

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa tekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 42/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna42
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää sanaa 'kohistaan' luodakseen kiireen ja merkityksellisyyden tuntua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen, vaikka 'kohistaan'-sana onkin hieman latautunut.

Kärjistys: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi vastakkainasettelua, mutta ei itse polarisoi.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta kirjoittaja itse pysyy neutraalina.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen puolustusministeriötä ei ole kuultu vastaamassa kritiikkiin salailusta.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on kooste muista medioista, ei sisällä omaa uutta tutkimusta.

6 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää sopimuksen herättämää kansainvälistä huomiota ja kritiikkiä, mutta se jättää Suomen hallinnon oman perustelun sopimuksen salassapidolle kokonaan käsittelemättä.
Pelissä Puolustusyhteistyön strateginen merkitys vs. julkisen vallankäytön avoimuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen sopimuksen salailua ja siitä seurannutta kansainvälistä kritiikkiä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sopimuksen salassapito on itsessään epäilyttävää ja vaatii selitystä. ”asia pysyi salassa, koska puolustusministeriö ei tiedottanut siitä julkisuuteen”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puolustusministeriön toimijuus esitetään passiivisena tai välttelevänä ilman, että ministeriön omaa perustelua salassapidolle avataan. ”asia pysyi salassa, koska puolustusministeriö ei tiedottanut siitä julkisuuteen”
Kuka saa äänen Kansainväliset mediat ja Israelin puolustusministeriön edustaja saavat äänen, mutta Suomen puolustusministeriön näkökulma puuttuu. ”Israelin puolustusministeriön edustaja kuvaa Suomea portiksi Naton ja laajemmin Euroopan markkinoille.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli kokoaa kansainvälisiä reaktioita Suomen ja Israelin väliseen puolustussopimukseen. Lukijalle välittyy kuva, jossa sopimuksen ajoitus Gazan sodan kanssa ja sen salainen luonne nousevat keskiöön, samalla kun Suomen viranomaisten oma ääni jää lähes kuulumattomiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu suomalaista viranomaista tai asiantuntijaa avaamaan sopimuksen tavanomaista luonnetta puolustusyhteistyössä, mikä jättää lukijalle korostetun kuvan salailusta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'Gazan vuotaessa verta'.

Kaikki propagandatekniikat →

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heikki Mulari muut analyysit →
politiikka talous New York Post Interfax Jerusalem Post Cumhuriyet Akşam
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Levottomuudet ja sodat
  • Puolustuspolitiikka
  • Puolustus ja rajavalvonta & maanpuolustus
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Uutisoinnissa korostuvat sopimuksen ajoitus ja [...177 sanaa...] sovittiin Gazan sodan jo käynnistyttyä.

Sisältö haettu
3.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →