Analyysi artikkelista: Ruotsin valvonta-apu Suomelle on viesti Venäjälle, mutta paljastaa myös ongelman
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Ruotsin valvonta-avun ensisijaisesti strategiseksi viestiksi Venäjälle, samalla kun se sivuuttaa Suomen oman ilmavalvonnan resurssivajeen syvemmän analyysin. Lukijalle välittyy kuva, että kansainvälinen yhteistyö on ensisijainen ratkaisu kansallisen puolustuksen haasteisiin, vaikka tekstin loppu viittaa ilmatorjunnan kriittisiin aukkoihin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on asiallinen ja analyyttinen. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että se korostaa yhteistyön myönteisiä puolia ja strategista viestintää, jättäen Suomen oman ilmatorjunnan resurssivajeen syvemmän analyysin vähemmälle huomiolle.
Artikkeli edustaa valtavirran turvallisuuspoliittista näkemystä. Se ei aja selkeää ideologista suuntaa, vaan raportoi yhteistyöstä osana vallitsevaa Nato- ja puolustuspolitiikkaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Pohjoismaisen puolustusyhteistyön välttämättömyys
- Nato-jäsenyyden tuoma turva
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suomen ilmatorjunnan resurssien tarkempi tilannekuva puuttuu. — Lukija ei saa selkeää kuvaa siitä, kuinka suuri aukko ilmatorjunnassa todellisuudessa on.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ilmatorjunnan riittävyydestä ja Venäjän uhasta.
Asiallinen sävy, joka vetoaa puolustusyhteistyön välttämättömyyteen.
Ukrainan sodan ja Venäjän uhan käyttö perusteluna yhteistyölle.
Tunnevetoaminen on hillittyä ja perusteltua artikkelin aihepiirin huomioiden.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko vihjaa ongelmaan, mutta on asiallinen ja kuvaa jutun sisältöä.
Otsikko on neutraali ja toteava.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi yhteistyöstä asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäisiä tahoja, vaan raportoi viranomaisyhteistyöstä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (puolustusministeriö) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Ilmatorjunnan resurssivajeen syvällisempi lähdekritiikki puuttuu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli kokoaa hyvin yhteen ajankohtaisen tilanteen ja historiallisen kontekstin, mutta ei tarjoa uusia paljastuksia.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Ruotsin valvonta-avun ensisijaisesti strategiseksi viestiksi Venäjälle, samalla kun se sivuuttaa Suomen oman ilmavalvonnan resurssivajeen syvemmän analyysin. Lukijalle välittyy kuva, että kansainvälinen yhteistyö on ensisijainen ratkaisu kansallisen puolustuksen haasteisiin, vaikka tekstin loppu viittaa ilmatorjunnan kriittisiin aukkoihin.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoitus pehmentää lukijaa ajatukselle, että Suomen oma ilmatorjuntakyky ei ole riittävä, ja että Ruotsin apu on välttämätön paikkaus eikä vain vapaaehtoinen lisä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →