Analyysi artikkelista: Analyysi: Valtataistelua Suposta on käyty jo pitkään – Nyt sekoilu pitää saada poikki
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli asettuu selvästi Supon hallinnollisen siirron kannalle ja kuvaa sisäministeriön vastustusta epäasiallisena valtataisteluna. Lukijalle välittyy kuva, jossa tiedustelupalvelun itsenäistyminen on välttämätön askel kohti modernia turvallisuuspolitiikkaa, ja ministeri Rantasen toiminta näyttäytyy tässä prosessissa esteenä.
Artikkeli tarjoaa taustatietoa Supon hallinnollisesta asemasta, mutta sen sävy on vahvasti kantaaottava ja sisäministeriötä kritisoiva.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää latautunutta kieltä (esim. 'sekoilu', 'hiekkalaatikkoleikki') kuvaamaan hallinnollista prosessia. Vastapuolen näkemykset esitetään valtataisteluna, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Vaikka artikkeli on sävyltään kriittinen sisäministeri Rantasta kohtaan, se perustelee siirtoa valtiojohdon turvallisuuspoliittisilla tarpeilla. Ideologinen suunta ei ole selvästi vasemmisto-oikeisto-akselilla, vaan kyse on hallinnollisesta valtataistelusta, jossa toimittajat asettuvat asiantuntijoiden ja pääministerin puolelle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Supon siirron välttämättömyys
- Sisäministeriön vastustuksen epäasiallisuus
Kritisoidut tahot
- Mari Rantanen
- Sisäministeriö
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Sisäministeriön asialliset perustelut Supon pitämiselle ministeriön alaisuudessa puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa hallinnollisista haasteista, vaan näkee vain yhden osapuolen näkemyksen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kansallisesta turvallisuudesta ja Venäjän uhasta.
Turhautuminen hallinnolliseen 'sekoiluun' ja valtataisteluun.
Sanavalinnat kuten 'sekoilu' ja 'hiekkalaatikkoleikki' lataavat tekstiä.
Esittää hallinnollisen uudistuksen klassisena valtataisteluna.
Tunnevetoaminen on käytössä lukijan ohjaamiseksi hyväksymään Supon siirto välttämättömänä ja tuomitsemaan vastustus.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko lupaa analyysia valtataistelusta, ja teksti käsittelee tätä teemaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko lupaa analyysia, mutta käyttää latautunutta kieltä 'sekoilusta'.
Sana 'sekoilu' on arvolatautunut ja ohjaa lukijaa näkemään tilanteen hallitsemattomana.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun 'järkevän valtiojohdon' ja 'pikkumaisen ministeriön' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää 'eliitti vs. byrokratia' -asetelmaa, mutta ei täysin populistisessa muodossa.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sisäministeri Mari Rantanen mainitaan, mutta häntä ei kuulla asiallisesti, vaan hänen toimintaansa kuvataan pilkallisesti.
5 Omaperäisyys
Artikkeli kokoaa yhteen tunnettuja tietoja Supon siirrosta, mutta ei tuo merkittävästi uutta syvyyttä.
6 Rivien välistä
Artikkeli asettuu selvästi Supon hallinnollisen siirron kannalle ja kuvaa sisäministeriön vastustusta epäasiallisena valtataisteluna. Lukijalle välittyy kuva, jossa tiedustelupalvelun itsenäistyminen on välttämätön askel kohti modernia turvallisuuspolitiikkaa, ja ministeri Rantasen toiminta näyttäytyy tässä prosessissa esteenä.
Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa niin voimakkaasti sisäministeri Rantasen 'nöyryyttämistä' ja 'vitutusta' — tämä voi olla keino henkilöidä hallinnollinen kiista ja tehdä siitä lukijalle helpommin sulatettava, samalla kun se marginalisoi ministeriön asialliset perustelut.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään halventavia termejä kuvaamaan ministeriön toimintaa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →