Analyysi artikkelista: Suomalainen korruptio on piilossa tapahtuvaa hähmäistä toimintaa – "Korruptiota tulee vastaan kaikilta aloilta"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi käsitystä siitä, että korruptio on Suomessa laajalle levinnyttä, vaikka se ilmeneekin usein piiloisena vallan väärinkäyttönä eikä perinteisinä lahjontarikoksina. Lukijalle välittyy kuva, jossa julkinen sektori ja päätöksenteko ovat alttiita epäterveille verkostoille, mikä vahvistaa epäluottamusta hallintoa kohtaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin asiallinen ja raportoiva. Vinouma on lievä, sillä se painottaa asiantuntijan näkemystä korruption yleisyydestä, mutta tarjoaa myös faktapohjaista tietoa oikeustapauksesta.
Artikkeli käsittelee vallankäytön väärinkäyttöä ja korruptiota, mikä on journalismin perustehtävä. Ideologista suuntaa ei välity, vaan aihetta käsitellään hallinnon läpinäkyvyyden näkökulmasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Korruption laaja levinneisyys
- Avoimuuden välttämättömyys
Kritisoidut tahot
- Jukka Peltomäki
- Tapio Päivinen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi vertailu muihin maihin tai tilastollinen näyttö korruption todellisesta tasosta puuttuu. — Lukija ei saa mittakaavaa sille, kuinka poikkeuksellista tai yleistä suomalainen korruptio on kansainvälisesti.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kansalaisten epäilyksiä ja korruption yleisyyttä korostetaan.
Termit kuten 'hähmäinen' ja 'rehottaa' luovat negatiivista mielikuvaa hallinnosta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy aihepiirin luonteeseen, jossa käsitellään luottamuspulaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa hyvin artikkelin sisältöä, joka käsittelee korruption piiloisuutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei rakenna voimakasta vastakkainasettelua, vaan raportoi ilmiöstä asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää viittauksia kansalaisten epäilyksiin, mutta pysyy asiantuntijavetoisena.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Peltomäki ja Päivinen mainitaan, mutta heidän ääntään ei kuulla muuten kuin toteamalla heidän kiistävän syyllisyytensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijaa haastattelemalla.
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi oikeustapauksen faktoista.
Heikkoudet
- JO 21: Syytettyjen Peltomäen ja Päivisen ääni jää hyvin vähäiseksi, vaikka heitä käsitellään kriittisessä valossa.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on tavanomainen yhdistelmä asiantuntijahaastattelua ja uutisaihetta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi käsitystä siitä, että korruptio on Suomessa laajalle levinnyttä, vaikka se ilmeneekin usein piiloisena vallan väärinkäyttönä eikä perinteisinä lahjontarikoksina. Lukijalle välittyy kuva, jossa julkinen sektori ja päätöksenteko ovat alttiita epäterveille verkostoille, mikä vahvistaa epäluottamusta hallintoa kohtaan.
Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää yleisen korruptiotutkimuksen ja yksittäisen, vielä hovioikeudessa kesken olevan oikeustapauksen niin tiiviisti — tämä voi luoda lukijalle vaikutelman, että Peltomäen tapaus on suora todiste Salmisen kuvaamasta laajasta piilokorruptiosta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli viittaa tutkimustuloksiin kansalaisten epäilyistä, mutta ei tarjoa konkreettista dataa korruption yleisyydestä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- korruptioindeksi Suomi
- julkisten hankintojen korruptioriskit
Suositellut lähteet
- Transparency International
- Tilastokeskus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →