Analyysi artikkelista: Sofia Virralta yllätyshyökkäys – Tämä puolue maalina
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa Vihreistä ainoana aidosti arvopohjaisena vaihtoehtona, joka ei sorru populismiin tai "mielistelyyn". Lukijalle välittyy vaikutelma, että SDP ja Kokoomus ovat pettäneet periaatteensa jahtaamalla perussuomalaisten kannatusta, kun taas Vihreät pysyy tiukkana.
Artikkeli on poliittinen haastattelu, joka keskittyy enemmän puolueiden väliseen sanailuun kuin substanssiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen haastattelu, jossa haastateltavan näkemykset esitetään ilman vastapuolen kommentteja. Latautunut kieli ja Virran hyökkäävä retoriikka saavat paljon tilaa ilman kriittistä etäisyyttä.
Vaikka Virran retoriikka on arvoliberaalia, artikkeli on luonteeltaan vahtikoira-tyyppinen poliittinen haastattelu. Kirjoittaja antaa haastateltavan puhua, mutta ei ota itse kantaa ideologiaan. Suunta on neutraali, koska kyseessä on haastattelu, ei toimituksellinen kannanotto.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Vihreiden näkökulma
- Kritiikki perussuomalaisia kohtaan
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma SDP:n tai muiden kritisoitujen puolueiden näkökulmaa ei esitetä. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan poliittisesta tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Virta paheksuu muiden puolueiden toimintaa ja arvoja.
Huoli ilmastosta ja lasten oikeuksista.
Käytetään vahvoja ilmaisua kuten 'kiusaajat' ja 'viherpeseminen'.
Haastattelu rakentuu puolueiden välisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on osa haastateltavan poliittista tyyliä, mutta artikkeli vahvistaa tätä kehystä valitsemalla otsikkoon hyökkäävän sanaston.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa tekstin sisältöä, jossa Virta hyökkää SDP:n ja muiden kimppuun.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista kieltä: 'Sofia Virralta yllätyshyökkäys – Tämä puolue maalina'.
Sana 'yllätyshyökkäys' lataa otsikon konfliktilla.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli korostaa 'me vs. he' -asetelmaa, erityisesti perussuomalaisten leimaamista 'kiusaajiksi'.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, jossa Virta asettuu 'tavallisten ihmisten' ja 'heikompien' puolelle eliitin politiikkaa vastaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritisoituja puolueita (SDP, perussuomalaiset, kokoomus) ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — haastattelu on selkeästi merkitty haastatteluksi.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — haastateltava hyökkää useita puolueita vastaan, mutta niitä ei kuulla samassa yhteydessä.
6 Omaperäisyys
Tavanomainen poliittinen haastattelu, joka toistaa tuttuja puolueiden välisiä asetelmia.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa Vihreistä ainoana aidosti arvopohjaisena vaihtoehtona, joka ei sorru populismiin tai "mielistelyyn". Lukijalle välittyy vaikutelma, että SDP ja Kokoomus ovat pettäneet periaatteensa jahtaamalla perussuomalaisten kannatusta, kun taas Vihreät pysyy tiukkana. Vaikka Virta puhuu vastakkainasettelun vähentämisestä, artikkeli itse korostaa hänen teräviä hyökkäyksiään perussuomalaisia kohtaan.
Herää kysymys, onko haastattelun painopiste valittu tukemaan Vihreiden kesäkokouksen viestintää, sillä artikkeli antaa Virralle tilaa kritisoida laajasti kaikkia muita puolueita ilman, että haastattelija haastaa häntä puolueen omasta kannatuksen laskusta tai aiemmasta hallitusyhteistyöstä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään leimaavia termejä vastustajista.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →