Analyysi artikkelista: Mari Rantaselta raju ulostulo Petteri Orposta: ”Rupesi v*tuttamaan”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin hallituspuolueiden välisen jännitteen suojelupoliisin ohjauksesta, mutta keskittyy ensisijaisesti Rantasen tunteikkaaseen reaktioon. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä luottamuspulasta ja viestintäkatkoksista, joissa ministeri kokee tulleensa sivuutetuksi.
Artikkeli raportoi hallituksen sisäisestä kiistasta, mutta keskittyy enemmän ministerin tunteisiin kuin itse selvityksen substanssiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa Rantaselle laajan tilan kritisoida pääministeriä, mikä luo vaikutelman hallituksen sisäisestä kriisistä. Vaikka Orpon aiemmat kannat mainitaan, jutun painopiste on Rantasen tunteikkaassa reaktiossa.
Juttu raportoi hallituksen sisäisestä valtataistelusta. Vaikka Rantasen näkökulma dominoi, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi hallituksen toimintatavoista, eikä jutulla ole selkeää ideologista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Mari Rantasen kokemus sivuuttamisesta
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
- Mari Rantanen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Suojelupoliisin ohjauksen siirron perusteet ja kansainväliset vertailukohdat jäävät pintapuolisiksi. — Lukija ei saa riittävää tietoa siitä, miksi selvitys on ylipäätään käynnistetty.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Rantasen turhautuminen sivuuttamisesta.
Rantasen moraalinen paheksunta hallituksen pelisääntöjen rikkomisesta.
Kirosanan käyttö ja 'raju ulostulo' -ilmaisu.
Hallituksen sisäisen riidan korostaminen.
Tunnevetoaminen on osa raportoitua tapahtumaa, mutta otsikointi ja sanavalinnat vahvistavat konfliktin tuntua.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko kuvaa Rantasen reaktiota, joka on jutun keskiössä.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää sensaatiomaista kieltä ja sensuroitua kirosanaa herättääkseen huomiota.
Otsikko käyttää latautunutta ilmaisua 'raju ulostulo' ja kirosanaa, jotka korostavat konfliktia.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli nostaa esiin hallituspuolueiden välisen jännitteen, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna12
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Rantanen vetoaa 'pelisääntöihin' ja 'asialliseen toimintatapaan', mikä on tyypillistä poliittista retoriikkaa, mutta ei täysin populistista.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpoa ei ole kuultu tässä yhteydessä, vaan hänen kantansa on referoitu aiemmista lausunnoista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys raportoida ministerin kritiikki suoraan.
- JO 11: Mielipiteet (Rantasen tunteet) erotettu faktoista (selvityksen olemassaolo).
Heikkoudet
- JO 15: Otsikon latautunut kieli ylittää sisällön tarjoaman neutraalin raportoinnin.
- JO 21: Pääministerin näkemys on referoitu aiemmista lausunnoista, ei samanaikaisena vastineena tähän kritiikkiin.
6 Omaperäisyys
Perinteinen poliittinen uutinen hallituksen sisäisestä erimielisyydestä.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin hallituspuolueiden välisen jännitteen suojelupoliisin ohjauksesta, mutta keskittyy ensisijaisesti Rantasen tunteikkaaseen reaktioon. Lukijalle välittyy kuva hallituksen sisäisestä luottamuspulasta ja viestintäkatkoksista, joissa ministeri kokee tulleensa sivuutetuksi.
Herää kysymys, onko artikkelin valinta nostaa otsikkoon ministerin kärjekäs kielenkäyttö ensisijaisesti keino maksimoida klikkausmäärät, mikä samalla kärjistää hallituksen sisäistä kuvaa ulospäin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kirosanan käyttö otsikossa ja tekstissä.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →