Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kansantalous | Ekonomisti Aki Kangasharju julistaa sodan Suomen apatiaa vastaan

Helsingin Sanomat Uutinen 2.9.2026
Pisteet
50
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.6 Luna61
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta, että Suomen talouskasvun pysähtyminen on ensisijaisesti seurausta poliittisesta toimettomuudesta ja rakenteellisista esteistä. Lukijalle välittyy kuva, jossa taloustieteen asiantuntijoiden esittämät leikkaukset ja markkinaehtoiset uudistukset ovat ainoa tie ulos kriisistä, samalla kun kokeilukulttuurin korostaminen häivyttää ehdotusten radikaaliutta.

Artikkeli on asiallinen raportti tutkimuslaitoksen uudesta julkaisusta, mutta se nojaa vahvasti yhden tahon näkökulmaan ilman kriittistä vastapainoa.

Uutinen Helsingin Sanomat Petri Sajari · 2.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee aihetta elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan näkökulmasta.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa hyvin vahvan painoarvon yhdelle asiantuntijataholle. Vaikka se raportoi tutkimuslaitoksen ehdotukset, se ei tarjoa riittävää vastapainoa tai vaihtoehtoisia näkökulmia, mikä kallistaa jutun elinkeinoelämän etuja ajavaksi.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli ajaa markkinaehtoista, leikkauksiin ja verokevennyksiin perustuvaa talouspolitiikkaa. Vaikka kyse on tutkimuslaitoksen ehdotuksista, jutun kehys ja asiantuntijavalinta tukevat oikeistolaista talousajattelua ilman tasapainottavaa kritiikkiä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Rakenteelliset uudistukset talouskasvun edellytyksenä
  • Menoleikkausten välttämättömyys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Vaihtoehtoiset talouspoliittiset näkemykset puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan talouspolitiikan vaihtoehdoista.
  • Tausta Ehdotettujen leikkausten sosiaaliset vaikutukset jäävät vähälle huomiolle. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa uudistusten inhimillisistä kustannuksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli talouden pitkäaikaisesta pysähtyneisyydestä.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen poliittiseen vitkutteluun ja uudistusten puutteeseen.

Latautunut kieli

Sanojen kuten sota ja apatia käyttö dramatisoi talouskeskustelua.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan talouskasvu ja poliittinen päätöksenteko vastakkain.

Tunnevetoaminen on osa artikkelin pyrkimystä luoda kiireen tuntua talousuudistusten ympärille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 62/100, kärjistys 54

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Kangasharju esittää vaatimuksiaan.

Klikkihoukutus: 62/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista sotaterminologiaa houkutellakseen lukijan talousaiheiseen juttuun.

Otsikon lataus: Latautunut

Sota apatiaa vastaan

Kärjistys: 54/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna54
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua uudistusmielisten asiantuntijoiden ja poliittisen apatian välille.

Populismi: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna18
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, jossa asiantuntijat kritisoivat poliittista eliittiä toimettomuudesta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Vasemmistoliitto mainitaan, mutta heidän näkemystään velkajarrusta tai talouspolitiikasta ei avata laajemmin.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla tutkimuslaitoksen ehdotukset.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on pääosin eroteltu, vaikka asiantuntijan näkökulma dominoi.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; artikkelissa esitetään radikaaleja leikkausvaatimuksia ilman, että kritiikin kohteena olevia tahoja kuullaan tasapuolisesti.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi tutkimuslaitoksen julkaisun, mikä on perinteistä uutisointia ilman syvempää omaa analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee elinkeinoelämän etujärjestöjä ja talouspoliittisia uudistajia: talouden rakenteelliset muutokset esitetään välttämättöminä, jolloin vastakkaiset näkemykset näyttäytyvät apatiana tai vitkutteluna.
Pelissä Julkisen talouden kestävyys vs. sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, painottaen rakenteellisia uudistuksia ja menoleikkauksia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että talouskasvu on ensisijainen mittari yhteiskunnan menestykselle ja että sen puute on korjattavissa ensisijaisesti rakenteellisilla uudistuksilla. ”Emme voi enää vain odottaa suhdanteen paranemista.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittinen vastuu uudistusten tekemättä jättämisestä kohdistetaan epämääräisesti hallituksille, jolloin yksittäisten toimijoiden rooli häivytetään. ”hallitukset ovat vuosien varrella jättäneet toteuttamatta uudistuksia”
Kuka saa äänen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja saa hallitsevan äänen, kun taas kriittiset näkökulmat jäävät referoiduiksi tai puuttuvat. ”sanoo toimitusjohtaja Aki Kangasharju”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi ajatusta, että Suomen talouskasvun pysähtyminen on ensisijaisesti seurausta poliittisesta toimettomuudesta ja rakenteellisista esteistä. Lukijalle välittyy kuva, jossa taloustieteen asiantuntijoiden esittämät leikkaukset ja markkinaehtoiset uudistukset ovat ainoa tie ulos kriisistä, samalla kun kokeilukulttuurin korostaminen häivyttää ehdotusten radikaaliutta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtään riippumatonta taloustieteilijää tai vaihtoehtoisen talousajattelun edustajaa, vaikka jutussa käsitellään kiistanalaisia ehdotuksia, kuten lukukausimaksuja ja perintöveron poistoa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Sota-metaforan käyttö talouskeskustelussa.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 58/100, 2 tilastoaihetta
58/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelin keskeinen argumentti perustuu väitteisiin talouskasvun pysähtymisestä, mikä vaatii tilastollista tarkistusta.

  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen BKT-kehitys 2000-2024
  • Työn tuottavuuden kasvu Suomessa

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • OECD
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Petri Sajari muut analyysit →
talous politiikka Aki Kangasharju Petri Rouvinen Minja Koskela Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Tilastokeskus Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • HS Visio

Tiedot tästä analyysistä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju [...795 sanaa...] rohkeasti uusia asioita ja ajattelutapoja.”

Sisältö haettu
3.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →