Analyysi artikkelista: Jyrki Lehtolan kolumni: Hiiriä ja hevosia – kaikki kulttuurisodista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kolumni kehystää julkisen keskustelun ja kulttuurisodat turhana ja väsyneenä suorittamisena. Kirjoittaja asettuu keskustelun yläpuolelle ja vähättelee sekä vasemmistolaista identiteettipolitiikkaa että oikeistolaista vastareaktiota, esittäen molemmat osapuolet yhtä lailla naurettavina.
Kyseessä on viihteellinen mielipidekirjoitus, joka ei pyri syvälliseen analyysiin vaan pikemminkin ivalliseen kommentointiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kolumni on luonteeltaan mielipiteellinen, mutta se käyttää ironiaa ja pilkkaa molempien poliittisten laitojen edustajia kohtaan, mikä nostaa vinoumapisteitä, vaikka se pyrkiikin esiintymään keskustelun yläpuolella.
Kirjoittaja kritisoi tasapuolisesti sekä vasemmistolaista että oikeistolaista retoriikkaa, eikä asetu kummankaan puolelle. Kyseessä on kyyninen 'kaikki ovat hölmöjä' -kehys.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kulttuurisodat ovat turhia
- Poliitikot hakevat huomiota kulttuurisodilla
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Kulttuurisotien taustalla olevia aitoja arvokysymyksiä ei käsitellä. — Lukija saa kuvan, että kaikki keskustelu on vain huomionhakua, mikä estää ymmärtämästä keskustelun syitä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja ilmaisee turhautumistaan julkisen keskustelun tasosta.
Epäluottamus poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden motiiveja kohtaan.
Koko teksti on kirjoitettu ivalliseen ja sarkastiseen sävyyn.
Käyttää voimakkaita ilmauksia kuten 'raivoaisi' ja 'hölisi'.
Tunnevetoaminen on kolumnin genrelle tyypillistä, mutta se on tarkoituksellisen manipuloivaa, sillä se pyrkii naurunalaisistamaan kaikki käsitellyt henkilöt.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on tyypillinen kolumnin otsikko, joka viittaa tekstin metaforiseen sisältöön.
Otsikko on neutraali ja kuvailee kolumnin aihepiiriä.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli polarisoi keskustelijoita esittämällä heidät naurettavina, mutta ei suoraan yllytä vihaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää anti-elitististä sävyä, jossa 'eliitti' (poliitikot, tutkijat) esitetään vieraantuneena ja turhana.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetty kritiikki on mielipiteellistä, eikä se synnytä oikeutta vastineeseen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisten väitteiden lähdekritiikki puuttuu, kirjoittaja käyttää lähteitä vain pilkan välineinä.
6 Omaperäisyys
Kirjoittajan tyyli on tunnistettava ja omaleimainen.
7 Rivien välistä
Kolumni kehystää julkisen keskustelun ja kulttuurisodat turhana ja väsyneenä suorittamisena. Kirjoittaja asettuu keskustelun yläpuolelle ja vähättelee sekä vasemmistolaista identiteettipolitiikkaa että oikeistolaista vastareaktiota, esittäen molemmat osapuolet yhtä lailla naurettavina.
Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena vain provosoida molempia poliittisia laitoja, jotta keskustelu kulttuurisodista saataisiin näyttämään entistä merkityksettömämmältä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käyttää halventavia ilmauksia kuvaamaan keskustelijoita.
Suora pilkka
Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.
-
Kohde: Jani Mäkelä
Jani Mäkelä hölisi jotain hiiristä ja miehistä
-
Kohde: Tere Sammallahti
Tere Sammallahti vertasi hiirimäisesti Sofia Virran käytöstä henkiseen väkivaltaan
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →