Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Hankinnat | Hyvinvointialue teki konsulttihankinnassa 290 000 euron ”stiplun” – mitä oikein tapahtui?

Helsingin Sanomat Uutinen 12.8.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli paljastaa hyvinvointialueen epäselvän konsulttihankinnan, jossa yhdistyvät poliittiset kytkökset ja hankintalain tulkinnanvaraisuus. Lukijalle välittyy kuva hallinnollisesta huolimattomuudesta ja mahdollisesta suosinnasta, vaikka artikkeli antaa myös virkamiehelle mahdollisuuden selittää tapahtumien kulkua.

Uutinen Helsingin Sanomat Marko Junkkari · 12.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee hyvinvointialueen päätöksentekoprosessia ja hankintalain noudattamista.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja antaa tilaa vastapuolten selityksille, mutta valitsee kehykseksi epäilyksen ja erikoisuuden, mikä ohjaa lukijaa kriittiseen tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli toimii vahtikoirana ja käsittelee hallinnollista epäselvyyttä neutraalisti. Vaikka aihe on poliittinen, kirjoittaja antaa tilaa kaikille osapuolille selittää toimintaansa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallinnollinen epäselvyys
  • Poliittiset kytkökset

Kritisoidut tahot

Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkin takana oleva tieto on haettu ja tarkistettavissa — linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja teki elokuussa hankintapäätöksen, jossa viestintäkonsultointia tilataan 290 000 eurolla kahden ja puolen vuoden ajaksi ilman kilpailutusta. Päätös tehtiin viranhaltijatasolla sen jälkeen, kun tarjouspyynnössä oli alun perin puhuttu vain viiden kuukauden kokeilusta alle 60 000 eurolla. Päätösasiakirjaan kirjattiin pidempi aika ja suurempi kokonaissumma, joka jäi juuri alle 300 000 euron rajan.

Hankintalain mukaan tavallisten palveluhankintojen, kuten viestintä- ja konsultointipalvelujen, kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa. Yli sen kilpailutus on pääsääntö. Alueen tulkinta nojasi ylempään 300 000 euron rajaan, jota sovelletaan joihinkin muihin hankintoihin. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimuksia, ja aluehallituksen puheenjohtaja Mia Laiho on pyytänyt selvitystä sekä uhannut käyttää otto-oikeutta.

Sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Konsulttina toimisi vasta perustetun Uncle Tell -yrityksen omistaja Lauri Korkeaoja, joka irtisanoutui Lääkäriliiton viestintäjohtajan tehtävästä. Hänen puolisonsa Inka Hopsu (vihr) oli hetken uuden yhtiön hallituksen varajäsenenä. Hyvinvointialue perustelee hankintaa tarpeella yhteiskuntasuhteiden ja edunvalvonnan hoitamiseen.

Tämän todellisuustarkistuksen on tuottanut tekoäly — eri malli kuin sivun analyysin. Malli: grok-4.3 · Analysoitu 12.8.2026 Miten tämä on tehty

Jaa:

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi vertailu muiden hyvinvointialueiden vastaaviin konsulttihankintoihin puuttuu. — Lukija ei tiedä, onko kyseessä poikkeuksellinen vai yleinen käytäntö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Herätetään epäilystä hallinnon toimintatapoja kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'stiplu' ja 'erikoinen' käyttö luo negatiivista sävyä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu enemmänkin hallinnollisen prosessin kyseenalaistamiseen kuin suoraan tunteella pelaamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 42/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee 290 000 euron hankintaa.

Klikkihoukutus: 42/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää lainausmerkkejä ja kysymystä herättämään uteliaisuutta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tapahtunutta neutraalisti.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan raportoi hallinnollisesta epäselvyydestä.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta; artikkeli keskittyy hallinnolliseen prosessiin.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sekä Kimmo Sarekoski että Lauri Korkeaoja ovat saaneet laajan mahdollisuuden selittää toimintaansa.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen ja eri osapuolten kuuleminen.
  • JO 9: Toimittaja on haastatellut useita osapuolia ja tarkistanut tiedot.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on omaa selvitystyötä, joka yhdistää julkisia asiakirjoja ja haastatteluja.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallinnon läpinäkyvyyden vaatijoita ja poliittista oppositiota, sillä se nostaa esiin mahdolliset hankintalain rikkomukset ja sidonnaisuudet.
Pelissä Julkisten varojen käyttö ja hankintalain noudattaminen vs. hallinnon joustavuus. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen virheiden ja sidonnaisuuksien merkitystä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että 290 000 euron suorahankinta on lähtökohtaisesti kyseenalainen. ”Asiaa on syytäkin selvittää, sillä koko kuviota voi pitää hyvin erikoisena.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta hankintapäätöksestä häivytetään passiivilla, kun puhutaan päätöksen kirjauksista. ”Jostain syystä hankintaa koskevaan päätösasiakirjaan on kuitenkin kirjattu”
Kuka saa äänen Virkamiehen ja konsultin äänet saavat runsaasti tilaa selittää tapahtumia, kun taas kriittinen ääni jää Mia Laihon lyhyisiin X-viesteihin. ”Sarekoski selittää tapahtunutta sillä... Korkeaoja selittää.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli paljastaa hyvinvointialueen epäselvän konsulttihankinnan, jossa yhdistyvät poliittiset kytkökset ja hankintalain tulkinnanvaraisuus. Lukijalle välittyy kuva hallinnollisesta huolimattomuudesta ja mahdollisesta suosinnasta, vaikka artikkeli antaa myös virkamiehelle mahdollisuuden selittää tapahtumien kulkua.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko hyvinvointialueen sisäinen kontrolli ollut täysin riittämätöntä, jos 290 000 euron sopimus on voitu valmistella näin avoimesti ilman, että hankintalain kynnysarvot on tarkistettu.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 69/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini67

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
69/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelin keskeinen väite liittyy hankintalain kynnysarvojen tulkintaan, mikä vaatii virallisten säädösten tarkistamista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • hankintalain kynnysarvot
  • hyvinvointialueiden konsulttihankinnat

Suositellut lähteet

  • Hankintalaki
  • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pöytäkirjat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Lauri Korkeaoja laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marko Junkkari muut analyysit →
Lauri Korkeaoja Lääkäriliitto Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Mia Laiho Inka Hopsu Kimmo Sarekoski politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen 290 000 euron [...772 sanaa...] työn ulkopuolisia toimeksiantoja kuten puhekeikkoja.

Sisältö haettu
12.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →