Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Puolan maaperälle osunut tunnistamaton esine on todennäköisesti venäläinen ohjus, sanoo pääministeri

Kauppalehti Uutinen 30.7.2026
Pisteet
66
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini54
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Puolan pääministerin ja Ukrainan ulkoministerin lausunnot venäläisestä ohjuksesta Puolan maaperällä. Lukijalle välittyy kuva Venäjän suorittamasta ilmatilan loukkauksesta, mutta viranomaisten tutkinnan keskeneräisyys ja varovaisuus ohjuksen tyypin suhteen jäävät toissijaisiksi pääministerin suoraviivaisemman tulkinnan rinnalla.

Uutinen Kauppalehti Marko Pinola · 30.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli peilaa tapahtumia Puolan ja Ukrainan viranomaisten antamien lausuntojen kautta.

50
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta lähteistys on yksipuolinen. Vaikka kyseessä on uutinen, vastapuolen kommenttien puuttuminen ja viranomaislausuntojen korostaminen ilman tutkinnan valmistumista nostaa vinoumapisteitä kohtuulliselle tasolle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten lausuntoja kansainvälisestä turvallisuuskriisistä. Vaikka se kritisoi Venäjää, kyseessä on uutisointi viranomaisten tekemistä syytöksistä, ei kirjoittajan oma ideologinen kannanotto. Tasapainottavan vastineen puute on uutisgenressä yleinen puute, mutta se ei tässä tapauksessa tee jutusta ideologisesti vasemmalle tai oikealle kallellaan olevaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolan hallinnon näkemys tapahtumien kulusta
  • Ukrainan ulkoministeriön tulkinta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Venäjän viranomaisten tai riippumattomien kansainvälisten tarkkailijoiden kommentit puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli turvallisuustilanteen eskaloitumisesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Tapahtuma kehystetään osaksi Venäjän massiivista iskua.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy uutisen luonteeseen turvallisuuskriisinä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä, jotka raportoivat pääministerin arvion.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää 'todennäköisesti'-ilmaisua, joka on tyypillistä uutisoinnissa, jossa lopullinen vahvistus puuttuu.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi viranomaislausunnon neutraalisti ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini32
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi jännitteistä, mutta ei itse käytä polarisoivaa kieltä.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaisia ei ole kuultu syytöksistä. He olisivat voineet vahvistaa tai kieltää ohjuksen laukaisun tai sen reitin.

5 JSN-arvio 65/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu, vaikka lähteistys on yksipuolinen.
  • JO 10: Lähteet (Tusk, Sybiha, Radio Zet) on nimetty.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän näkökulmaa tai vastinetta ei ole haettu, vaikka kyseessä on vakava syytös.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusraportointia ajankohtaisesta uutisaiheesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Puolan hallintoa ja Ukrainan ulkoministeriötä, sillä se välittää heidän näkemyksensä tapahtumien kulusta ja Venäjän vastuusta ilman vastapuolen kommentteja.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kyseessä on nimenomaan Venäjän suorittama isku, vaikka tutkinta on vielä kesken. ”Venäjän tehdessä massiivisen iskun Ukrainaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän vastuu tapahtumasta esitetään suorana syy-seuraussuhteena, vaikka viranomaistutkinta on vielä käynnissä. ”Venäjä todennäköisesti loukkasi Puolan ilmatilaa ohjuksellaan.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat Puolan ja Ukrainan viranomaiset. Venäjän näkemystä tai kommenttia ei ole haettu. ”Puolan pääministeri Donald Tusk kertoo”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Puolan pääministerin ja Ukrainan ulkoministerin lausunnot venäläisestä ohjuksesta Puolan maaperällä. Lukijalle välittyy kuva Venäjän suorittamasta ilmatilan loukkauksesta, mutta viranomaisten tutkinnan keskeneräisyys ja varovaisuus ohjuksen tyypin suhteen jäävät toissijaisiksi pääministerin suoraviivaisemman tulkinnan rinnalla.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa otsikkoon pääministerin arvion 'todennäköisesti venäläisestä ohjuksesta', vaikka jutun lopussa Tusk itse korostaa halua olla 100-prosenttisen varma. Tämä kehystysvalinta korostaa poliittista viestiä tutkinnallisen varovaisuuden kustannuksella.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Kauppalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Andrij Sybiha laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marko Pinola muut analyysit →
Andrij Sybiha Ulkomaat Puola Venäjä Ukraina Donald Tusk politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutinen
  • Turvallisuus
  • Politiikka
  • Ukrainan kriisi

Tiedot tästä analyysistä

Venäläinen ohjus on todennäköisesti loukannut [...199 sanaa...] kuka sen laukaisi”, Tusk totesi.

Sisältö haettu
3.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →