← Etusivu

Analyysi artikkelista: STT: Punkkejä ennätysmäärä

Ilta-Sanomat Uutinen 19.7.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
8
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli välittää lukijalle varoittavan viestin punkkien ja niihin liittyvien tautien yleistymisestä. Se normalisoi ilmastonmuutoksen vaikutusta osana jokapäiväistä terveysriskiä ja ohjaa lukijaa aktiiviseen suojautumiseen, kuten rokottautumiseen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Näkökulma perustuu asiantuntijatiedon ja viranomaistiedon välittämiseen.

8
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja faktapohjainen uutinen, joka ei sisällä merkittävää vinoumaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Juttu käsittelee terveysaihetta asiallisesti ilman poliittista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Terveysviranomaisten ja asiantuntijoiden näkökulma riskien kasvuun.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tunnevetoamista

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli punkkien levittämistä taudeista ja niiden yleistymisestä.

Liioittelu / korostus

Ennätysmäärän korostaminen luo kiireen ja vakavuuden tuntua.

Tunnevetoaminen on perusteltua terveysuutisessa, jossa lukijaa halutaan informoida riskeistä.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön pääviestiä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on toteava ja neutraali.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on informatiivinen terveysuutinen, ei sisällä kritiikkiä tahoja kohtaan.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen useilla lähteillä (STT, yliopisto, hyvinvointialue).

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu STT:n välittämään tietoon ja aiemmin uutisoituihin aiheisiin.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa ilmastonmuutoksen olevan suora ja kiistaton syy punkkikannan kasvulle. ”ilmastonmuutos pidentää niiden lisääntymiskautta”
Kuka saa äänen Asiantuntijana käytetään professori Ilari Sääksjärveä, jonka näkemykset muodostavat jutun faktapohjan. ”Sääksjärvi kertoo STT:lle, että lämmin ja kostea sää ovat kasvattaneet punkkikantaa.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli välittää lukijalle varoittavan viestin punkkien ja niihin liittyvien tautien yleistymisestä. Se normalisoi ilmastonmuutoksen vaikutusta osana jokapäiväistä terveysriskiä ja ohjaa lukijaa aktiiviseen suojautumiseen, kuten rokottautumiseen.

7 Tilastokytkos 90/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

90/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu tilastollisiin havaintoihin ja tautitapausten määriin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • punkkihavaintojen määrä Suomessa
  • puutiaisaivotulehdusten esiintyvyys

Suositellut lähteet

  • THL
  • Punkkilive
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Ilari Sääksjärvi laajempi kuva Katso kirjoittajan Jenny Mäkinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Puutiaisten määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa [...121 sanaa...] sen ottaisi vasta kesän puolivälissä.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →