Analyysi artikkelista: Maailma palaa mutta me emme tee mitään – psykologi kertoo, miksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli siirtää ilmastokriisin ratkaisun yksilön valinnoista poliittisten instituutioiden vastuulle. Lukijalle välittyy kuva, jossa yksilön pyrkimys vastuullisuuteen on tehotonta ilman ylhäältä ohjattuja rakenteellisia muutoksia.
Artikkeli yhdistää psykologista teoriaa ja poliittista kommentaaria, mutta painottuu vahvasti haastateltavan ideologiseen näkökulmaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain yhdelle asiantuntijalle, joka edustaa myös poliittista näkökulmaa. Rakenteelliset ratkaisut esitetään ainoana oikeana tienä ilman vastapainoa.
Artikkeli ajaa rakenteellista, valtiokeskeistä ilmastopolitiikkaa ja kritisoi markkinaehtoista kulutuskulttuuria. Haastateltavan poliittinen tausta ja tekstin painotus viittaavat vasemmistolaiseen/vihreään arvomaailmaan.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Rakenteelliset poliittiset ratkaisut ovat ensisijaisia.
- Yksilön vastuuttaminen on haitallista.
Kritisoidut tahot
- EU-komissio
- yhteiskunta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Vastakkainen näkökulma ilmastopolitiikan keventämisen tarpeellisuudesta puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi EU on päätynyt keventämään sääntelyä.
- Tausta Laajempi taloudellinen konteksti ilmastotoimien kustannuksista puuttuu. — Lukija ei ymmärrä poliittisten päätösten taustalla olevia reunaehtoja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Ilmastokriisin eteneminen ja sen vaikutukset Euroopassa.
Tutkimustiedon sivuuttaminen päätöksenteossa.
Käytetään termejä kuten 'maailma palaa' ja 'sammakot kattilassa'.
Asetetaan yksilön kulutusvalinnat ja poliittiset rakenteet vastakkain.
Tunnevetoaminen on vahvaa, erityisesti otsikoinnissa ja metaforien käytössä, mikä pyrkii herättämään lukijassa syyllisyyttä tai huolta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka onkin dramatisoitu.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää provokatiivista 'me emme tee mitään' -asetelmaa houkutellakseen lukijan.
Otsikko 'Maailma palaa mutta me emme tee mitään' lataa tilanteen syyllistäväksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo lievää vastakkainasettelua 'meidän' (passiiviset ihmiset) ja 'rakenteellisten ongelmien' välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sisältää anti-elitistisiä piirteitä, kuten kritiikkiä EU-komission päätöksiä kohtaan teollisuuden hyväksi.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — EU-komissiota kritisoidaan suoraan, mutta sille ei ole varattu tilaa vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan tulkinnat on erotettu uutisenomaisesta raportoinnista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä artikkeli kritisoi EU:n päätöksentekoa ilman vastapuolen ääntä.
6 Omaperäisyys
Aihe on toistuva, mutta psykologinen näkökulma tuo siihen pientä uutta sävyä.
7 Rivien välistä
Artikkeli siirtää ilmastokriisin ratkaisun yksilön valinnoista poliittisten instituutioiden vastuulle. Lukijalle välittyy kuva, jossa yksilön pyrkimys vastuullisuuteen on tehotonta ilman ylhäältä ohjattuja rakenteellisia muutoksia.
Herää kysymys, miksi haastateltavan poliittinen tausta (vihreiden aluevaltuutettu) mainitaan vasta tekstin puolivälissä, vaikka se on keskeinen hänen esittämiensä rakenteellisten ratkaisujen kannalta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja metaforia ilmastokriisin kuvaamiseen.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →