Analyysi artikkelista: Laskelma: Näin paljon Suomi säästäisi, jos eläkekatto olisi 6 200 tai 4 200 euroa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite98
- GPT-5.6 Luna95
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli esittelee eläkekaton potentiaalisena säästökohteena, mutta asettaa vastakkain laskennalliset säästöt ja järjestelmän hallinnollisen yksinkertaisuuden. Lukijalle välittyy kuva, jossa taloudellinen hyöty ja järjestelmän perusperiaatteet ovat ristiriidassa, ilman että artikkeli ottaa kantaa kumpi on tärkeämpää.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen. Se esittää tutkijan laskelmat ja antaa vastapuolelle (ETK) tilaa perustella, miksi eläkekatto ei ole kannattava. Kirjoittaja ei ota kantaa tai käytä latautunutta kieltä.
Artikkeli käsittelee aihetta asiallisesti ja antaa tilaa molemmille näkökulmille ilman ideologista kehystystä. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen aihe, jossa punnitaan eri asiantuntijoiden näkemyksiä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Eläkekaton säästöpotentiaali
- Nykyisen eläkejärjestelmän hallinnollinen tehokkuus
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli keskittyy taloudellisiin laskelmiin ja järjestelmän hallinnollisiin realiteetteihin.
Artikkeli ei pyri vetoamaan tunteisiin, vaan perustuu asiantuntijalausuntoihin ja tilastoihin.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa täsmällisesti jutun sisältöä, jossa käydään läpi 6 200 ja 4 200 euron eläkekattojen säästövaikutuksia.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja lupaa konkreettista tietoa, "Laskelma: Näin paljon Suomi säästäisi, jos eläkekatto olisi 6 200 tai 4 200 euroa".
Otsikko on asiapohjainen ja neutraali.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua, vaan raportoi asiantuntijoiden erilaisia näkemyksiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
3 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto on saanut laajan puheenvuoron, jossa hän perustelee, miksi eläkekatto ei ole kannattava.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi toisistaan.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
- JO 10: Lähteet (Labore, ETK) on mainittu asianmukaisesti.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Artikkeli raportoi asiantuntijoiden näkemyksiä, mikä on uutisjournalismille tyypillistä.
6 Rivien välistä
Artikkeli esittelee eläkekaton potentiaalisena säästökohteena, mutta asettaa vastakkain laskennalliset säästöt ja järjestelmän hallinnollisen yksinkertaisuuden. Lukijalle välittyy kuva, jossa taloudellinen hyöty ja järjestelmän perusperiaatteet ovat ristiriidassa, ilman että artikkeli ottaa kantaa kumpi on tärkeämpää.
7 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu suoraan tilastollisiin arvioihin ja eläkejärjestelmän lukuihin, joiden tarkistaminen on keskeistä artikkelin ydinargumentin ymmärtämiseksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna90
- Mistral Small95
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- eläkekaton säästövaikutukset
- suomalaisten eläkkeiden jakautuminen
Suositellut lähteet
- Eläketurvakeskus
- Tilastokeskus
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →