Analyysi artikkelista: Ex-ministeri Liisa Hyssälä järjestöleikkauksista: Mahdollisuus, ei uhka – varakkaat järjestöt käyttäkööt omia rahojaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli käyttää entistä ministeriä ja Kelan pääjohtajaa auktoriteettina, joka legitimoi järjestöleikkaukset välttämättöminä ja jopa toivottuina. Lukijalle välittyy kuva, jossa järjestökenttä on tehoton ja varakas, mikä tekee leikkauksista oikeudenmukaisia.
Artikkeli on yhden näkökulman uutisointia, joka käyttää entistä ministeriä hallituksen politiikan puolustamiseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen ja käyttää latautunutta kieltä kuvaamaan järjestöjen varallisuutta. Vastakkaisia näkökulmia ei kuulla, ja kriittinen ääni leimataan 'kauhukuviksi'.
Artikkelin kehystys on selkeästi oikeistolainen: se korostaa järjestöjen omavastuuta, markkinaehtoisuutta ja valtion rahoituksen tarpeettomuutta. Artikkelin oma kerronta vahvistaa tätä näkemystä ja leimaa vastakkaisen näkemyksen poliittiseksi kauhukuvaksi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Järjestöleikkaukset ovat välttämättömiä ja hyödyllisiä.
- Järjestöjen varallisuus on peruste leikkauksille.
Kritisoidut tahot
- järjestökenttä
- vasemmisto
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Järjestöjen näkökulma leikkausten vaikutuksista heidän toimintaansa puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, mitä järjestöt tekevät ja miten leikkaukset vaikuttavat niiden palveluihin.
- Tausta Järjestöjen rahoituksen perusteet ja niiden yhteiskunnallinen merkitys puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi järjestöjä on rahoitettu ja mitä palveluita ne tuottavat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Järjestöjen varallisuutta kuvataan 'hirvittävinä rahasummina', mikä herättää paheksuntaa.
Hyssälän puheenvuoro vetoaa taloudelliseen realismiin ja vastuunkantoon.
Sanavalinnat kuten 'hirvittäviä rahasummia' lataavat järjestöjen varallisuuden negatiivisesti.
Vasemmiston näkemykset leimataan 'kauhukuviksi'.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se pyrkii luomaan kuvan järjestöistä ahneina toimijoina, jotka vaativat valtion rahaa tarpeettomasti.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa Hyssälän haastattelussa esittämiä näkemyksiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää vahvan arvottavan kehyksen.
Otsikko käyttää vastakkainasettelua 'mahdollisuus, ei uhka' ja ohjaa lukijaa hyväksymään leikkaukset.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli polarisoi järjestöleikkauksia vastakkainasettelulla 'mahdollisuus' vs 'kauhukuvat'.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa järjestöt esitetään etuoikeutettuina toimijoina, jotka ovat irrallaan taloudellisesta todellisuudesta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Järjestöjen edustajia ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan suoraan.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (MTV Uutiset) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — järjestöjen edustajia ei ole kuultu kritiikkiin liittyen.
- JO 11: Mielipiteet ja tosiasiat sekoittuvat kirjoittajan omassa kerronnassa.
- JO 15: Otsikko ja ingressi lataavat jutun sävyn, joka ei ole neutraali.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on referaatti toisen median haastattelusta, johon on lisätty oma poliittinen kehystys.
7 Rivien välistä
Artikkeli käyttää entistä ministeriä ja Kelan pääjohtajaa auktoriteettina, joka legitimoi järjestöleikkaukset välttämättöminä ja jopa toivottuina. Lukijalle välittyy kuva, jossa järjestökenttä on tehoton ja varakas, mikä tekee leikkauksista oikeudenmukaisia. Vastakkainen näkökulma esitetään vain lyhyesti ja leimaavasti 'vasemmiston kauhukuvina', mikä ohjaa lukijaa hylkäämään leikkausten kritiikin.
Herää kysymys, miksi Suomen Uutiset nostaa esiin nimenomaan keskustalaisen entisen ministerin kommentit — tämä valinta palvelee pyrkimystä osoittaa, että leikkauksilla on laajempi, yli puoluerajojen ulottuva tuki, vaikka Hyssälä edustaa vain yhtä näkemystä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Järjestöjen varallisuuden kuvaaminen 'hirvittäviksi rahasummiksi'.
Esitetään, että järjestöjen on joko leikattava tai käytettävä omaa varallisuuttaan, jättäen huomiotta järjestöjen yhteiskunnallisen roolin.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →