Analyysi artikkelista: Mieliimme hyökätään – Nyt vaaditaan uutta puolustusmallia
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatusta 'kognitiivisesta sodasta' ja tarpeesta suojata kansalaisten päätöksentekokykyä viranomaisvetoisesti. Lukijalle välittyy kuva, että informaatioympäristö on muuttunut niin vaaralliseksi, että nykyiset vapaudet ja rakenteet eivät riitä, vaan tarvitaan uutta koordinaatiota ja mahdollisesti uusia viranomaiselimiä.
Artikkeli raportoi asiantuntijoiden vetoomuksesta, mutta jättää kriittisen tarkastelun väliin ja keskittyy vain aloitteen tekijöiden näkökulmaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain aloitteen tukijoille. Vastakkaisia näkökulmia tai kriittistä analyysia ehdotetun mallin riskeistä ei esitetä, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Vaikka juttu on yksipuolinen, se raportoi asiantuntijoiden vetoomuksesta, joka on osa laajempaa turvallisuuspoliittista keskustelua. Ideologista suuntaa ei voi suoraan määrittää, sillä kyse on enemmän hallinnollisesta ja turvallisuuspoliittisesta ehdotuksesta kuin perinteisestä vasemmisto-oikeisto-jaosta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisvetoisen informaatiopuolustuksen välttämättömyys
Puolustetut tahot
- Suomen valtio
- Salpa-vetoomuksen allekirjoittajat
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kriittiset näkökulmat viranomaisvetoiseen informaatiopuolustukseen puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa ehdotuksen mahdollisista riskeistä sananvapaudelle.
- Tausta Laajempi keskustelu siitä, miten informaatiovaikuttaminen ja sananvapaus tasapainotetaan, puuttuu. — Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja vaatisi monipuolisempaa taustoitusta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kansalaisten päätöksentekokyvyn murenemisesta.
Pelko kognitiivisesta sodasta ja yhteiskunnan romahduksesta.
Termit kuten 'kognitiivinen sota' ja 'hyökkäys' lataavat tekstiä.
Esitetään tilanne jatkuvana sodankäyntinä.
Tunnevetoaminen on osa artikkelin aihetta, mutta se on manipuloivaa, koska se ei tarjoa vastapainoa tai analyysia uhan todellisesta laajuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko 'Mieliimme hyökätään' on dramaattinen yleistys, kun taas sisältö käsittelee asiantuntijoiden vetoomusta uuden puolustusmallin luomiseksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää dramaattista sotaterminologiaa luodakseen kiireen tuntua.
Sana 'hyökätään' luo välittömän uhkakuvan ja polarisoi asetelman meihin ja hyökkääjään.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentaa me-henkeä uhan edessä, mutta ei suoraan demonisoi yksittäisiä ihmisryhmiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy viittauksia 'viranomaisvetoiseen' toimintaan, mutta kirjoittaja ei itse käytä populistista kieltä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, mutta ehdotus koskee yhteiskunnan rakenteita, joista olisi voinut kuulla esimerkiksi oikeustieteilijöitä tai sananvapausjärjestöjä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Faktabaari) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; kriittisiä ääniä ei ole haastateltu.
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu; asiantuntijoiden ehdotusta ei kyseenalaisteta.
- JO 15: Otsikko on dramaattisempi kuin jutun asiallinen sisältö.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusraportointia vetoomuksesta ilman syvempää omaa analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatusta 'kognitiivisesta sodasta' ja tarpeesta suojata kansalaisten päätöksentekokykyä viranomaisvetoisesti. Lukijalle välittyy kuva, että informaatioympäristö on muuttunut niin vaaralliseksi, että nykyiset vapaudet ja rakenteet eivät riitä, vaan tarvitaan uutta koordinaatiota ja mahdollisesti uusia viranomaiselimiä.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastatella yhtäkään kriittistä ääntä tai oikeustieteen asiantuntijaa, joka pohtisi viranomaisvetoisen informaatiopuolustuksen riskejä sananvapaudelle tai vallan keskittymiselle.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Listataan pitkä rivi professoreita ja asiantuntijoita tukemaan aloitetta.
Käytetään termejä kuten 'kognitiivinen sota' ja 'hyökkäys'.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →