Analyysi artikkelista: Hallituksen leikkaukset | Kehitysvammaisten järjestö: Olemassaolo uhattuna
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli antaa äänen järjestölle, joka kokee hallituksen leikkausten vaarantavan peruspalvelut ja oikeusturvan. Lukijalle välittyy kuva hallituksen politiikasta, joka on ristiriidassa järjestön tulkinnan mukaan kansainvälisten sopimusten ja hallituksen omien lupausten kanssa.
Artikkeli raportoi järjestöjen muutosneuvotteluista ja niiden syistä asiallisesti, mutta hallituksen näkökulma jää hyvin ohueksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli painottaa järjestön näkökulmaa ja kritiikkiä. Vaikka hallituksen edustaja on mainittu, hänen roolinsa jää marginaaliseksi, mikä kallistaa jutun järjestöjen huolen näkökulmaan.
Artikkeli raportoi järjestöjen kriisistä ja niiden kritiikistä hallitusta kohtaan. Vaikka järjestöjen ääni on hallitsevana, kyseessä on uutinen järjestöjen ilmoituksista, eikä kirjoittaja ota kantaa leikkausten oikeutukseen. Hallituksen edustajan lyhyt kommentti neutraloi jutun suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Järjestöjen huoli toiminnan jatkuvuudesta
- Kritiikki hallituksen leikkauspolitiikkaa kohtaan
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Hallituksen tarkemmat perustelut leikkauksille ja säästöjen kokonaiskuva puuttuvat. — Lukija ei saa riittävää tietoa siitä, miksi leikkaukset on tehty ja miten ne sijoittuvat laajempaan talouspolitiikkaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Järjestön huoli toiminnan loppumisesta ja kehitysvammaisten palveluiden heikkenemisestä.
Järjestön kokema epäoikeudenmukaisuus hallituksen leikkauspolitiikkaa kohtaan.
Järjestön edustajan vahvat lausunnot toiminnan mahdottomuudesta.
Hallituksen leikkaukset asetetaan vastakkain järjestön ja vammaisten oikeuksien kanssa.
Tunnevetoaminen on peräisin järjestön tiedotteista, joita artikkeli referoi. Se on ymmärrettävää järjestön kriisitilanteessa, mutta hallituksen näkökulman puute korostaa tunteikkuutta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa ilmaisua järjestön tilanteesta.
Otsikko kuvaa tilanteen asiallisesti: Hallituksen leikkaukset | Kehitysvammaisten järjestö: Olemassaolo uhattuna.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Järjestö vs. hallitus -asetelma on selkeä, mutta se raportoidaan järjestön tiedotteen kautta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Järjestö käyttää kansa-eliitti-asetelmaa (järjestö vs. hallitus), mutta se esiintyy sitaateissa, ei kirjoittajan äänessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpo on mainittu, mutta hän ei vastaa suoraan järjestön esittämään kritiikkiin, vaan kommentoi päätöksenteon aikataulua.
5 Omaperäisyys
Uutinen perustuu järjestöjen tiedotteisiin ja pääministerin lyhyeen kommenttiin, mikä on tyypillistä uutisointia.
6 Rivien välistä
Artikkeli antaa äänen järjestölle, joka kokee hallituksen leikkausten vaarantavan peruspalvelut ja oikeusturvan. Lukijalle välittyy kuva hallituksen politiikasta, joka on ristiriidassa järjestön tulkinnan mukaan kansainvälisten sopimusten ja hallituksen omien lupausten kanssa.
Herää kysymys, miksi hallituksen näkökulmaa tai tarkempia perusteluja leikkausten välttämättömyydelle ei ole haettu laajemmin, mikä jättää järjestön esittämän kritiikin ilman vahvaa vastapainoa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Järjestön tiedotteen vahvat ilmaisut, kuten 'koko olemassaolo on vakavasti uhattuna'.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →