Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Upin tutkijat: Nato-jäsenyydellä on merkittäviä vaikutuksia – kulttuurinmuutos vaatii vuosia

MTV Uutiset Uutinen 31.3.2023
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
35
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna45
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna70
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Suomen siirtymisen ydinasepelotteen piiriin ja korostaa, että kyseessä on vuosia kestävä kulttuurinmuutos. Lukijalle välittyy kuva, jossa geopoliittinen sijainti muuttuu ansasta resurssiksi, mutta samalla kansalaiskeskustelua ydinaseiden roolista ei avata, vaan se pidetään asiantuntijoiden ja päättäjien piirissä.

Uutinen MTV Uutiset MTV Uutiset – STT · 31.3.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu täysin Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden asiantuntija-arvioiden varaan.

35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva, mutta lähteistys on rajoittunut vain yhteen organisaatioon. Tämä luo asiantuntijakeskeisen kehyksen, jossa Nato-jäsenyyden hyödyt korostuvat.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi asiantuntijoiden näkemyksiä turvallisuuspolitiikasta. Vaikka kehys on Nato-myönteinen, se on linjassa Suomen virallisen ulkopoliittisen linjan kanssa eikä sisällä puoluepoliittista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Nato-jäsenyyden välttämättömyys ja hyödyt
  • Asiantuntijoiden rooli turvallisuuspolitiikan määrittelyssä
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Nato-jäsenyyden kriittisiä tai vaihtoehtoisia näkökulmia ei esitetä. — Lukija saa vain yhden, asiantuntijakeskeisen näkökulman, mikä kaventaa ymmärrystä jäsenyyden moniulotteisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Asiantuntijavallan korostaminen Yksipuolinen lähteistys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa realismiin kuvatessaan turvallisuuspoliittista tilannetta ja tarvittavaa sopeutumista.

Artikkeli välttää tunteisiin vetoamista ja keskittyy asiantuntija-arvioihin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa ilmaisua kulttuurinmuutoksesta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin ydinsanomaa.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntijakatsaus, ei kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen asiantuntijoiden kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä kaikki lähteet edustavat samaa organisaatiota.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on tavanomainen uutisraportti asiantuntijakatsauksesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ulkopoliittista asiantuntijayhteisöä ja hallinnon valmistelua: Nato-jäsenyys esitetään välttämättömänä ja pitkäkestoisena prosessina, mikä normalisoi muutoksen vaatiman sopeutumisen.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. ydinasepolitiikan muutos. Juttu käsittelee pääosin edellistä, jättäen ydinaseisiin liittyvän poliittisen ja eettisen keskustelun asiantuntijoiden arvioitavaksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Nato-jäsenyys ja siihen liittyvä ydinasesateenvarjo ovat Suomelle yksiselitteisesti turvallisuutta lisääviä tekijöitä. ”Se on se pelotteen kärki ja a ja o, mitä me saamme Natolta.”
Kuka saa äänen Äänessä ovat vain Ulkopoliittisen instituutin tutkijat, mikä antaa aiheesta yksipuolisen asiantuntijakeskeisen kuvan. ”Katsauksen ovat kirjoittaneet Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku, johtava tutkija Matti Pesu, johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, tutkijatohtori Iro Särkkä ja tutkija Minna Ålander.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi Suomen siirtymisen ydinasepelotteen piiriin ja korostaa, että kyseessä on vuosia kestävä kulttuurinmuutos. Lukijalle välittyy kuva, jossa geopoliittinen sijainti muuttuu ansasta resurssiksi, mutta samalla kansalaiskeskustelua ydinaseiden roolista ei avata, vaan se pidetään asiantuntijoiden ja päättäjien piirissä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain Upin tutkijoiden näkemyksiin, vaikka Nato-jäsenyys on yhteiskunnallisesti laaja ja moniulotteinen muutos, joka voisi vaatia myös muiden tieteenalojen tai kansalaisyhteiskunnan näkökulmia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten MTV Uutiset kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan MTV Uutiset – STT muut analyysit →
politiikka Tuomas Iso-Markku Matti Pesu Charly Salonius-Pasternak Iro Särkkä Minna Ålander Mika Aaltola Ulkopoliittinen instituutti Nato
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Uutiset
  • Nato
  • Politiikka
  • Maanpuolustus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Yksi merkittävistä asioista on siirtyminen [...508 sanaa...] miten ehkä päätetään niiden käytöstä.

Sisältö haettu
2.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →