Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Rasismi | Kaikki somalivanhukset eivät enää uskalla mennä kauppaan, sanoo liiton puheenjohtaja

Helsingin Sanomat Uutinen 13.7.2023
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
44
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää valtiovarainministerin vanhat kirjoitukset suoraksi uhaksi vähemmistöjen arkiturvallisuudelle. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen retoriikka muuttuu välittömästi konkreettiseksi väkivallaksi tai syrjinnäksi, ilman että artikkelissa esitetään hallituksen tai vastapuolen näkökulmaa asiaan.

Artikkeli raportoi vähemmistöjen kokemasta huolesta, mutta jättää hallituksen näkökulman kokonaan huomiotta.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Nadia Paavola · 13.7.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy maahanmuuttajayhteisön kokemuksiin ja tunteisiin.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain hallitusta kritisoiville tahoille ja kehystää ministerin kirjoitukset suoraksi syyksi rasismin lisääntymiselle.

Poliittinen kehystys Vasen

Kehystys painottaa arvoliberaalia näkökulmaa, jossa poliittinen kielenkäyttö nähdään ensisijaisesti vähemmistöjen turvallisuutta uhkaavana tekijänä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Maahanmuuttajayhteisöjen kokema huoli
  • Poliittisen retoriikan yhteys rasismiin

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai ministerin näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli yhteiskunnan kahtiajaosta ja rasististen tekojen lisääntymisestä.

Pelko

Somalivanhusten pelko mennä kauppaan.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'repimään suomalaista yhteiskuntaa kahtia'.

Konflikti- tai kriisikehys

Asetetaan ministerin kirjoitukset ja vähemmistöjen turvallisuus vastakkain.

Tunnevetoaminen on voimakasta, sillä se käyttää haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä (vanhukset) perustelemaan poliittista kritiikkiä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 50

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa väitettä vanhusten pelosta.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko yhdistää rasismin ja somalivanhusten pelon suoraan poliittiseen keskusteluun.

Kärjistys: 50/100

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua hallituksen ja maahanmuuttajayhteisön välille.

Populismi: 40/100

Artikkeli käyttää 'kansa vs. eliitti' -asetelmaa, jossa maahanmuuttajayhteisö edustaa kansaa ja hallitus eliittiä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Riikka Purraa ei ole kuultu tai pyydetty kommentoimaan väitteitä.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähde on mainittu (liiton puheenjohtaja).

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, hallituksen näkökulma puuttuu.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat sekoittuvat, kun vähemmistöjen kokemus esitetään yleisenä totuutena.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on toistuva, mutta näkökulma on sidottu ajankohtaiseen keskusteluun.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee maahanmuuttajayhteisöjen edustajia ja hallituksen politiikkaa kritisoivia tahoja, sillä se kytkee ministerin vanhat kirjoitukset suoraan nykyhetken turvallisuuden heikkenemiseen.
Pelissä Poliittinen sananvapaus vs. vähemmistöjen kokema turvallisuus. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä — kysymystä siitä, miten poliittinen retoriikka ja yhteiskunnallinen turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa, ei avata hallituksen näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ministerin vanhat kirjoitukset ovat suora syy somalivanhusten pelkoon. ”Kaikki somalivanhukset eivät enää uskalla mennä kauppaan, sanoo liiton puheenjohtaja”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus ja vastuu rasismin lisääntymisestä kohdistetaan suoraan ministerin kielenkäyttöön. ”Riikka Purran vanhojen kirjoitusten kielenkäyttö on omiaan madaltamaan kynnystä rasismiin”
Kuka saa äänen Äänessä ovat vain hallitusta kritisoivat tahot, hallituksen edustajia ei kuulla. ”maahanmuuttajayhteisöissä uskotaan”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli kehystää valtiovarainministerin vanhat kirjoitukset suoraksi uhaksi vähemmistöjen arkiturvallisuudelle. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen retoriikka muuttuu välittömästi konkreettiseksi väkivallaksi tai syrjinnäksi, ilman että artikkelissa esitetään hallituksen tai vastapuolen näkökulmaa asiaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vain yhteen näkökulmaan, vaikka se käsittelee laajaa yhteiskunnallista kiistaa; tämä voi olla tietoinen valinta korostaa vähemmistöjen kokemaa huolta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan poliittista keskustelua.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Nadia Paavola muut analyysit →
politiikka kotimaa Riikka Purra Sharmarke Said Aw-Musse
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Riikka Purran vanhojen kirjoitusten kielenkäyttö [...68 sanaa...] rasististen sanojen käytön konkreettisiksi teoiksi.

Sisältö haettu
6.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →