Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ranskan vaalihologrammi kiinnostaa myös Suomessa

Yle Uutinen 20.4.2017
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi teknologian käytön vaalikampanjoinnissa esittelemällä hologrammit tehokkaana ja ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Vaikka tekstissä mainitaan kustannukset ja vuorovaikutuksen puute, painopiste on teknologian kiinnostavuudessa ja potentiaalissa, mikä häivyttää huolta kampanjoinnin muuttumisesta entistä etäisemmäksi ja kaupallisemmaksi.

Uutinen Yle Teemu Toivola · 20.4.2017 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee vaalikampanjoinnin rakenteellisia muutoksia teknologian myötä.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäinen, rajoittuen teknologian mahdollisuuksien korostamiseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi teknisestä ilmiöstä neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Teknologian tarjoamat hyödyt kampanjoinnissa

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Aihetta käsitellään uutena ja kiinnostavana teknologisena innovaationa.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy aiheen uutuusarvoon.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti: Ranskan vaalihologrammi kiinnostaa myös Suomessa.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun aiheen hyvin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava: Ranskan vaalihologrammi kiinnostaa myös Suomessa.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei käsittele ketään kritisoitavaa kohdetta, joka vaatisi vastineoikeutta.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Aihetta on taustoitettu asiantuntijakommenteilla.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja asiantuntijaa kuultu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen ja kiinnostava, mutta käsittelytapa on perinteinen uutisraportti.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee teknologia- ja innovaatiomyönteisiä poliittisia toimijoita, jotka etsivät tehokkaampia tapoja tavoittaa äänestäjiä laajasti.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että vaalikampanjoinnin tehostaminen ja matkustamisen vähentäminen ovat itsestäänselviä tavoitteita. ”Tämä mahdollistaa samanaikaisen tunnelman ja kokemuksen luomisen monessa kaupungissa monelle ihmisille samanaikaisesti ilman, että ihmisten tarvitsee matkustaa”
Kuka saa äänen Puolueiden edustajien ja asiantuntijan näkemykset on jaettu tasaisesti, mutta poliittinen ääni painottaa teknologian hyötyjä. ”Tämä mahdollistaa samanaikaisen tunnelman ja kokemuksen luomisen monessa kaupungissa”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli normalisoi teknologian käytön vaalikampanjoinnissa esittelemällä hologrammit tehokkaana ja ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Vaikka tekstissä mainitaan kustannukset ja vuorovaikutuksen puute, painopiste on teknologian kiinnostavuudessa ja potentiaalissa, mikä häivyttää huolta kampanjoinnin muuttumisesta entistä etäisemmäksi ja kaupallisemmaksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin sävy on teknologiaoptimistinen, mikä voi heijastaa median pyrkimystä uutisoida 'uudesta ja kiinnostavasta' ilmiöstä, vaikka se olisi käytännössä marginaalinen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Teemu Toivola muut analyysit →
Sdp Antton Rönnholm Erkka Railo Jean-Luc Mélenchon teknologia Turun yliopisto politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • holografia
  • ulkomaat
  • vaalit
  • poliittinen osallistuminen
  • Ranska
  • äärivasemmisto

Tiedot tästä analyysistä

Vaalikiertueella säästää aikaa, kun ehdokas [...217 sanaa...] budjettien vaaleissa kuten juuri presidentinvaaleissa.

Sisältö haettu
16.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →