Analyysi artikkelista: Pääkirjoitus | Suomen on oltava päästökaupassa tiukka
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa EU-komissiosta, joka on hylännyt kunnianhimoisen ilmastopolitiikan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja joidenkin jäsenmaiden jarruttelun edessä. Lukijalle välittyy viesti, että Suomi on petetty edelläkävijä, jonka on nyt taisteltava omien etujensa puolesta neuvottelupöydissä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuPääkirjoituksena artikkeli on luonnostaan mielipiteellinen. Se käyttää latautunutta kieltä (esim. 'vesittäminen') ja kehystää komission toiminnan negatiivisesti, mikä nostaa vinoumapisteitä, vaikka tekninen taustoitus on asiallista.
Artikkeli ajaa suomalaista kansallista etua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Se ei ole ideologisesti vasemmalla tai oikealla, vaan edustaa perinteistä suomalaista konsensuslinjaa ilmastotoimien ja teollisuuden kilpailukyvyn välillä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen edun ja ilmastopolitiikan edelläkävijyyden korostaminen
- Komission toimien kritisoiminen vesittämisenä
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Komission perusteluja kilpailukyvyn parantamisesta olisi voinut avata syvemmin. — Lukija saisi tasapainoisemman kuvan siitä, miksi komissio on päätynyt muutoksiin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli ilmastopolitiikan vesittymisestä ja Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Paheksunta komission myönnytyksiä kohtaan, jotka nähdään epäreiluina.
Sanojen kuten 'vesittäminen' ja 'hidastelleet' käyttö ohjaa lukijan negatiiviseen tulkintaan.
Asetelma edelläkävijämaiden ja hidastelijoiden välillä luo vastakkainasettelua.
Pääkirjoituksen genreen kuuluu mielipiteen muodostaminen, joten tunnevetoaminen on perusteltua, mutta se on tehty asiallisen argumentaation rajoissa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa hyvin pääkirjoituksen sisältöä ja vaatimusta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää pääkirjoituksen vaatimuksen: "Suomen on oltava päästökaupassa tiukka".
Otsikko on asiallinen ja kuvaa lehden kantaa ilman latautuneita sanoja.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo lievän me-vastaan-muut-asetelman edelläkävijämaiden ja hidastelijoiden välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; artikkeli keskittyy asiapolitiikkaan.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääkirjoitus on lehden mielipide, ei uutisartikkeli, jota koskisi samanaikainen kuuleminen.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Artikkeli taustoittaa päästökaupan mekanismit hyvin.
- JO 7: Lähteet ja taustatiedot on esitetty asiallisesti.
Heikkoudet
- JO 11: Toimittajan kanta on hyvin vahva, mikä on tyypillistä genrelle, mutta vähentää neutraaliutta.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja yleisesti seurattu EU-politiikan uutisaihe.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa EU-komissiosta, joka on hylännyt kunnianhimoisen ilmastopolitiikan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja joidenkin jäsenmaiden jarruttelun edessä. Lukijalle välittyy viesti, että Suomi on petetty edelläkävijä, jonka on nyt taisteltava omien etujensa puolesta neuvottelupöydissä.
Herää kysymys, onko pääkirjoituksen tavoitteena myös kotimaisen hallituksen painostaminen tiukempaan linjaan EU-neuvotteluissa, sillä teksti päättyy suoraan kehotukseen hallitukselle.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä kuten 'vesittäminen' kuvaamaan komission päätöksiä.
9 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini76
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käsittelee päästövähennystavoitteita ja prosenttilukuja, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on mahdollista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- EU päästökaupan päästövähennystavoitteet 2031-2040
Suositellut lähteet
- Eurostat
- EU Open Data Portal
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →